Vanhustenhoidon harharetket

  VANHUSPOLITIIKKAA V anhustenhoidon toimintakäyt ä nnöt ja työntekijöiden sekä muiden asianosaisten mahdollisuudet toimia ovat sidoksissa vanhuspolitiikkaan ja organisaatioiden tapaan toimia. Yhteiskunnan ajattelumallit vaikuttavat siihen, miten vanhustenhoito ja palvelut rakennetaan, millainen hoito on riittävää, kuinka paljon ja millaisia palveluita tarvitaan sekä miten tarvittavat palvelut kohdennetaan. Kuitenkin jokainen vanhu ksen kanssa toimija voi omalla panoksellaan edistää paremmin toimimista ja lisätä iäkkäiden hyvinvointi a . Verkoston potentiaalilla toimintakulttuuria voi muuttaa huomattavasti. Vanhustenhoidon toimintakulttuurin uudistaminen edellyttää toiminnan taustalla olevien käsitysten ja ajattelumallien tarkastelua. Tällöin vanhustyöhön osallistuvat joutu vat oman mukavuusalueensa ulkopuolelle mutta se on välttämätön edellytys uusille ajattelumalleille ja uudistusten tekemiselle. Ajattelumallit näkyvät teoissa. Ajattelumallit ja käsitykset määrittävät

  HALUATKO HUOLEHTIA IÄKKÄISTÄ LÄHEISISTÄSI? Halusimme tai emme, ikäihmisistä huolehtiminen on meidän kaikkien vastuulla. Huolehdimme todennäköisesti omista vanhemmistamme, isovanhemmistamme, muista sukulaisistamme tai omista puolisoistamme jossain elämänvaiheessamme. Siksi emme voi työntää asiaa pois mielestämme ja ajatella, että asia kuuluu vain ammattimaiselle hoitohenkilökunnalle, joka huolehtii läheisistä vanhuksistamme aikanaan. Jokaisen meistä kannattaa miettiä miten vanhustenhoidon verkosto saadaan toimimaan parhaiten ja auttamaan kun avuntarve ilmenee. Vaikein tilanne on muodostunut niille yksinäisille ja sairaille vanhuksille, jotka eivät itse pysty hakemaan riittävää apua ja joilla ei ole tukiverkostoa ympärillään. K otihoidossa vanhustyöntekijä saattaa olla ainoa ihmiskontakti vanhukselle. Oma havaintoni seuratessani vanh usten hoitoa on, että käytännön vanhushoidossa a senteet ja ajattelumallit työntekijöillä vaihtelivat sen suhteen mi tä he käsittävät työnsä sisäl

  YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA? Mammuttimaisten säästöjen keskellä säästökeinoksi ehdotetaan yhteisöllistä asumista, jonka määritelmästä ei ole yksimielisyyttä. Iäkkään väestön oma ennakointi asumisratkaisuun ja sukulaisten tuki on keskeinen ratkaisu vanhusten hoitoon. Yhteisöllistä asumista markkinoidaan erilaisillamielikuvilla kuten aktiviteetteihin osallistumisella, esteettömyydellä ja turvallisuuden tunteella. Tälläinen sopiikin hyväkuntoiselle iäkkäälle muttei liikuntakyvyttömälle ja dementoituneelle vanhuksella. Yhteisöllistä asumista perustellaan myös sillä että mielikuvat ikääntyneistä ihmisistä olisivat jäljessä. Iäkkäät kansoittavat kuntosalit ja lenkkeilevät ahkerasti. Yhteisöllinen asuminen voi mahdollistaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta riittävän hyväkuntoiselle ihmiselle. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia vanhuksia on yhä enemmän ja hoitopaikkoja liian vähän. Yhteisöllisessä asumisessa hoitohenkilökuntaa ei yleensä ole paikalla yöaikaan. Päivisinkään hoitajia

  TUOTTEISTETTU VANHUSHOIVA Väitöstutkija Olli Karsio suhtautuu kriittisesti vanhuspalveluiden markkinoistamiseen. Olen samaa mieltä ettei hoivaan sovi tuotteistaminen, pilkkominen ja kilpailuttaminen. Hoivassa kyse on ihmisen eli ammattilaisen läsnäolosta ja vuorovaikutuksesta vanhuksen kanssa. Tutkija erottaa hoivan ja hoidon. Vanhuspalvelut ja hoiva on tuotteistettu esimerkiksi määrittelemällä, montako minuuttia jotain tehdään tai paljonko kyseinen palvelu saa maksaa. Hoiva on kosketusta. Paljonko kosketus maKsaa ja paljonko se saa maksaa? Mitä inhimillisiä seurauksia tästä ajattelusta koituu?

  SYÖ PALJON PROTEIINIA SISÄLTÄVIÄ TÄYSJYVÄ TUOTTEITA JA PALKOKASVEJA Iäkkään kannattaa terveyssyistä syödä paljon proteiiniperäisiä kasviksia. Asiaa on tutkittu ja todettu että kasvisperäiset ovat terveellisempiä kuin eläinperäiset proteiinit. Kannattaa siis syödä täysjyvätuotteita, palkokasveja ja siemeniä lihan ja maitotuotteiden asemasta. Muutos ruokavaliossa kannattaa toteuttaa pikkuhiljaa ja vaikkapa lisätä näitä tuotteita ruokavalioon ja pikkuhiljaa korvata niillä eläinperäisiä tuotteita. Välillä toki saa herkutella hyvässä seurassa koska se tekee hyvää psyykkiselle terveydelle.

  Sosiaalinen vuorovaikutus ja sen puute Sosiaalinen vuorovaikutus on ihmisen perustarve, joka vaikuttaa merkittävästi mielen hyvinvointiin, terveyteen ja elämänlaatuun. Sosiaaliset suhteet tuovat iloa, turvaa, tukea ja merkitystä elämään. Sosiaalinen vuorovaikutus voi olla monenlaista: keskustelua, yhdessä tekemistä, kosketusta, hymyä, katsetta, viestiä tai muuta elekieltä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen puute on yksi yleisimmistä mielenterveyden haasteista. Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus siitä, että sosiaaliset suhteet ovat riittämättömiä tai laadultaan huonoja. Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista, ja se voi johtua monista syistä, kuten elämäntilanteen muutoksista, ihmissuhdeongelmista, sosiaalisten taitojen puutteesta, persoonallisuudesta tai mielenterveyden häiriöistä. Yksinäisyys on yleistä kaikenikäisillä, mutta erityisesti riskiryhmiä ovat nuoret ja ikääntyneet. Yksin asuminen ei sinänsä ole ongelma, jos ihminen on tyytyväinen elämäänsä ja pitää yhteyttä muihi

  Mitä ovat vanhan ihmisen perusoikeudet? Mitä tarkoittaa se kun sotessa sanotaan tehtävän kaiken ihmisen perusoikeuksien turvaamiseksi? Ihmisen perusoikeudet ovat Suomen perustuslaissa kirjattuja oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) kontekstissa perusoikeudet sisältävät esimerkiksi oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, sosiaaliturvaan sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samaan aikaan hyvinvointialueita kohtaa hurjat säästöpaineet. Miten priorisointi lääketieteen eettisten periaatteiden mukaan tehdään? Minkä väestöryhmän hyödyksi aletaan käyttää yksityistä sotea, vuokratyövoimaa kalliine lääkäreineen ja paljonko se saa maksaa? Kuinka paljon yritykset tästä hyötyvät? Suomessa on monia yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet sote-työntekijöiden vuokraukseen. Tämä lienee kannattavaa puuhaa näille yrityksille. Näinköhän varmistetaan vanhusväestöllekin sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävät palvelut tuleville vuosiky

      Ympärivuorokautisten vanhushoivan hinnoista On uutisoitu etteivät suuret hoiva-alan ketjut Attendo, Esperi Care ja Mehiläinen ole olleet tyytyväisiä kaikkien hyvinvointialueiden tarjoamiin hintoihin ympärivuorokautisesta hoivasta. Ne irtisanoivat sopimuksia voidakseen neuvotella hinnat uusiksi. Yksi hoivavuorokausi voi lähennellä 200 euroa. Jätit näyttävät pystyvän määräämään korkeat hinnat koska hyvinvointialueilla ei ole vaihtoehtoja. Tavallinen kansalainen kysyy miten tällainen tilanne on päässyt syntymään ja voiko se edes olla mahdollista. Millaisia toimia on tehty aiemmin jottei vaihtoehtoja enää ole? Ja hallitus aikoo säästää lisää vanhushoivasta. Haloo? 

  Vauvat ja vaarit toispaikkakuntalaisina pois terveyskeskuksista? Uutisissa on kerrottu esimerkiksi vauvan tapauksesta terveyskeskuksesta pois lähettämisestä koska vauva ei ollut paikkakuntalainen. Uskomatonta mutta totta. Miten käy terveyspalvelujen saannin tulevaisuudessa mökkipaikkakunnilla. Käännytetäänkö sairastuneet pois koska varsinainen kotipaikka on muualla? Eikö lääkärinaikaa saa? Entä jos ei ole päivystystä? Terveyspalvelut rapautuvat eikä asia näytä olevan päättäjien käsissä millään tavoin. Monet vanhat ihmiset viettävät mökeillänsä paljon aikaa. Terveyspalveluiden saanti mökkipaikkakunnalla on tärkeää heille.

  Mielen hyvinvointia Ihmissuhteet ja rakkaus lienee tärkein mielen hyvinvointia edistävä asia. Toisten seura, kuunteleminen, jakaminen ja kosketus ovat kaikille elollisille tärkeitä. Osallistuminen yhteisöihin yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Mahdollisuus tehdä asioita, joista saa iloa kuten liikuntaa, musiikkia tai luonnossa kulkemista. Muiden auttaminen lisää mielen hyvinvointia, esimerkiksi vapaaehtoistyö tai mikä tahansa avuksi oleminen. Välitäthän omastasi ja läheisten mielestä!

  PERUSOIKEUKSISTA Kansalaisten perusoikeudet Suomessa ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia, jotka on turvattu Suomen perustuslaissa. Perusoikeudet koskevat muun muassa henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta, oikeutta sosiaaliturvaan sekä oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Perusoikeudet turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilönvapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Suomen perustuslaki takaa kansalaisten oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvalli

  Masennuksesta Masennus on mielenterveyden häiriö, joka voi aiheuttaa monia haittoja ja riskejä. Masennus voi heikentää elämänlaatua, toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Masennus voi myös lisätä itsetuhoisten ajatusten ja tekojen todennäköisyyttä. Masennus ei ole pelkästään alakuloa. Sei voi myös lisätä iäkkään riskiä sairastua erilaisiin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, masennukseen tai ahdistuneisuuteen. Masennus on siis vaarallista, mutta se on myös hoidettavissa. Masennuksesta voi siis parantua, ja siihen on tarjolla apua ja tukea. Autathan läheisiäsi!

  Mitä on stressi ja mitä se voi aiheuttaa iäkkäälle? Stressi on tila, jossa ihmisen voimavarat ovat koetuksella tai ylittyvät. Stressi voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista, ja se voi vaikuttaa sekä mielen että kehon hyvinvointiin. Iäkkäälle stressi voi olla erityisen haitallista, sillä vanhetessa aistitoiminnot hidastuvat ja herkkyys stressille kasvaa. Stressi voi heikentää iäkkään toimintakykyä, muistia, keskittymistä ja unen laatua. Stressi voi jopa kiihdyttää biologista vanhenemista ja solujen ennenaikaista vanhenemista. Iäkkään stressin syitä voivat olla esimerkiksi elämänmuutokset tai menetykset. Pidäthän huolta iäkkäistä ympärilläsi!

  VANHUSTEN MIELEN HYVINVOINNISTA Vanhusten mielen hyvinvoinnissa tulisi huomioida monia asioita, jotka vaikuttavat heidän toimintakykyynsä ja terveyteensä. Fyysinen hyvinvointi ja terveys ovat perusta vanhusten mielenhyvinvoinnille. Näihin tekijöihin tulisi puuttua ajoissa ja tarjota vanhuksille sopivaa tukea ja hoitoa. Mielen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää kaikissa ikävaiheissa, mutta erityisesti vanhuudessa, jolloin elämässä voi olla monia muutoksia, menetyksiä ja haasteita. Läheiseni vakava sairaus aiheutti koko loppuelämän ajoittaista masennusta vaikka hän oli elämänhaluinen ja halusi sinnikkäästi toipua. Vanhuksen pitäisi aina voida hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, arvostaa elämänkokemustaan, ja toimii omien arvojensa mukaisesti vaikka sairaanakin. Ihmissuhteet ja yhteisöllisyys t uovat vanhusten elämään rakkautta, läheisyyttä, tukea ja osallisuutta. Toisten seura, kuunteleminen, jakaminen ja kosketus ovat kaikki hyviä mielen hyvi

  Mielen hyvinvoinnin esteitä Mielen hyvinvoinnin esteet voivat olla sisäisiä tai ulkoisia, yksilöllisiä tai yhteisöllisiä, tilapäisiä tai pysyviä. Mielen hyvinvoinnin esteet voivat vaikuttaa eri tavoin eri ihmisiin ja eri elämänvaiheissa. Paha mieli on ikävä tunne. Stressi on yleinen mielen hyvinvoinnin este, joka voi johtua esimerkiksi elämänmuutoksista. Stressi kuormittaa mieltä ja kehoa ja voi aiheuttaa ahdistusta ja unettomuutta. Traumaattiset kokemukset ovat vakavia mielen hyvinvoinnin esteitä, jotka voivat jättää syviä jälkiä psyykeen. Tällaisia ovat väkivalta, hyväksikäyttö, sodat tai luonnonkatastrofit. Yksinäisyys on yksi yleisimmistä ja vakavimmista mielen hyvinvoinnin esteistä- Yksinäisyys tarkoittaa sitä, että ihminen kokee olevansa eristetty ja hylätty. Yksinäisyys voi johtua esimerkiksi ihmissuhteiden puutteesta tai menetyksistä. Mielen sairaudet vaativat ammattilaisten apua ja hoitoa. Mielen sairaudet voivat vaikuttaa ihmisen ajatteluun, tunteisiin,

  Keneltä voimme peräänkuuluttaa vastuullisuutta hoidon saamiseksi? Vanha sukulaiseni soitti taannoin sairaalasta. Hän ihmetteli miten napin painalluksen jälkeen hoitajat eivät tule, hän olisi tarvinnut vakavaan sairauteensa kipulääkettä. Hän oli kaatunut yrittäessään takaisin sänkyynsä ja kivut sen vuoksi olivat erityisen kovat. Vanhus ihmetteli myös miten ihmiset eivät tiedä että vanhuksia hoidetaan niin huonosti. Samassa huoneessa oli kolme muuta joilla kaikilla olisi ollut tarpeita. En raaskinut sanoa että käsitykseni mukaan monet ja erityisesti vastuussa olevat poliitikot ja ammattilaiset kyllä tietävät tilanteen olevan surkea mutta eivät kuitenkaan korjaa tilannetta. Suuri yleisökin tietää mutta sieltä ei tule tarpeeksi painetta muuttaa asioita koska ongelma ei juuri nyt ole heille ajankohtainen. Lyhytnäköistä sinänsä koska lähes kaikkien elämässä asia on ajankohtainen ennen pitkää. Ajattelin että onneksi sukulaiseni sentään saa olla sairaalassa sillä yksin kotona tilanne

MITÄ JOS EI PÄÄSE SAIRAALAANKAAN ENÄÄ Husin entinen lääkintäpäällikkö kertoi Hesarissa äskettäin että hallintoa on tullut sairaaloihin monta kerrosta lisää. Ja Sote-uudistus on jopa pahentanut tilannetta. Suunnitelmia ei juurikaan ole säästettäväksi hallintohimmelistä mutta potilaan hoidosta joudutaan säästämään. Tilanne on nurinkurinen. Olen joutunut vierailemaan sukulaiseni hoidon vuoksi eräässä sairaalassa viimeaikoina. Kaikessa säästetään ja henkilöstökin näyttää menneen mukaan peliin. Potilasta opastetaan ettei vaatisi liikoja. Jopa ettei vaatisi yhtään mitään. Monikaan ei näytä ehtivän tehdä mitään. Tältä tilanne siis näyttää potilaan sukulaisen näkökulmasta. Selvitystyöryhmä ehdotti äsken että keskussairaaloiden määrää vähennetään. Onko kustannuksia hillittävä juuri sairaaloista? Ei mene ainakaan minun järkeeni.

  KUKA PÄÄTTÄÄ TERVEYDENHUOLLON SAATAVUUDESTA? Terveydenhuollon saatavuus tarkoittaa sitä, miten hyvin palvelut ovat asiakkaiden ulottuvilla ja vastaavat heidän tarpeitaan. Terveydenhuollon saatavuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten palvelujen määrä, laatu, sijainti, hinta, aukioloajat, jonotusajat, tiedotus, asiakaspalvelu ja esteettömyys. Päättävätkö poliitikot terveydenhuollon saatavuudesta, koska he ovat aluevaltuustoissa vastuussa palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta? Miksi he eivät toimi vastuullisesti? He voivat myös vaikuttaa siihen, mitä palveluja tarjotaan, kenelle, missä ja millä ehdoilla. Mutta poliitikot hyväksyvät terveydenhoidon/sairaanhoidon/hoivan säästöt. Onko bensan hinnasta ja verotuksen keventämisestä  tärkeämpi keskustella kuin terveyden- ja vanhustenhoidosta?  Poliitikkojen tehtävä olisi luoda edellytykset ja resurssit terveydenhuollon ammattilaisten ja asiakkaiden hoidon saannilla- toiminnalle. Poliitikot eivät ole välttämättä päteviä ja puol

KUULUUKO VANHUSVÄESTÖN ÄÄNI? Hyvinvointialueiden johdon tulisi kuunnella alueen vanhusväestöäkin. Huolet rahoituksen riittävyydestä ja poliittiset paineet eivät saisi estää tämän asiantuntemuksen ääntä.  Hyvinvointialueiden johto on myös vastuussa palvelujen kehittämisestä ja uudistamisesta, jotta ne vastaavat alueen asukkaiden tarpeita ja tulevaisuuden haasteita. Hyvinvointialueiden johto on valittu aluevaaleissa, joissa alueen asukkaat ovat äänestäneet aluevaltuuston jäsenet. Aluevaltuusto vastaa alueen toiminnasta ja taloudesta, ja se valitsee alueen johtajan ja muut johtavat viranhaltijat.  Aluevaltuuston jäsenet edustavat eri puolueita ja intressejä, ja heidän pitäisi olla yhteydessä alueensa asukkaisiin. Olisi hyvä tietää missä määrin tätä tapahtuu? Mahtavatko tietää vanhusväestön tilaa omalla alueellaan?

  Monen iäkkään  ihmisten terveydenhuolto on puutteellista ja vaarantaa heidän  elämäänsä Iäkkäät monisairaat ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. He tarvitsisivat säännöllistä ja laadukasta terveydenhuoltoa, joka vastaa heidän yksilöllisiä tarpeitaan mutta liian harvoin saavat sitä. Ihmiselle, joka ei itse jaksa vaatia oikeuksiaan tässä asiassa tarvittaisiin asianajaja. Puhun oikeuksista kuten terveystarkastukset, hammashuolto, kotisairaanhoito, kuntoutuspalvelut, apuvälineet ja erikoissairaanhoito. Epätasa-arvoinen hoito THLnkin mukaan Suomessa iäkkäiden ihmisten terveydenhuolto on epätasa-arvoista. Monet iäkkäät ihmiset eivät pääse lääkärin vastaanotolle tai saa tarvitsemiaan palveluja ajoissa sillä monella ei ole varaa yksityiseen terveydenhoitoon. Puutteellinen julkinen hoito johtuu muun muassa terveyspalvelujen riittämättömyydestä, pitkistä jonotusajoista, korkeista asiakasmaksuista, alueellisista eroista ja palvelujen saavutettavuuden ongelmista. Palvelun saannin viiv