Vanhustenhoidon harharetket

  IÄKKÄÄN KANNATTAA SYÖDÄ TERVEELLISESTI Vanhana ja sairaana ruokahalu ei ole entisensä. Silloin terveellisen ruuan syöminen korostuu entisestään. Terveellinen ruoka sisältää runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja ja kuitua, mutta vähän tyydyttyneitä rasvoja, sokeria ja suolaa. Millaista ruokaa kannattaa syödä? Tutkimuksista tiedetään, että terveellinen ruoka koostuu pääasiassa kasvikunnan tuotteista, kuten vihanneksista, hedelmistä, marjoista, pähkinöistä, siemenistä ja täysjyväviljasta. Lisäksi terveelliseen ruokavalioon kuuluu hyvälaatuisia proteiininlähteitä, kuten kalaa, kanaa, maitotuotteita, papuja ja linssejä. Pehmeät rasvat, kuten oliiviöljy ja avokado, ovat myös tärkeitä terveydelle. Mitä hyötyjä terveellisestä ruuasta on? Terveellinen ruoka voi  parantaa mielialaa, keskittymiskykyä, muistia ja unenlaatua. Terveellinen ruoka antaa elimistölle tarvittavaa energiaa ja suojaravintoaineita. Terveellinen ruoka voi auttaa ehkäisemään monia saira

  LISÄÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ VANHUSTENHOITOON Vanhusten toimintakyky voi lisääntyä sosiaalisten suhteiden kautta. Mitä aiemmin ja varhemmin vanhus tulee autetuksi yhteisön jäsenenä, sitä vähemmän palveluita tarvitaan. Varsinaiset hoivapalvelut voivat tällöin siirtyä paljon myöhäisempään vaiheeseen. Iäkkäät ihmiset siirtyvät yleensä ensin kotihoidon asiakkaiksi. Omakotitaloissa asujat kokevat monesti talon ja sen pihan ylläpidon hankalaksi. Asumisessa tulisi olla päivittäisen elämän vaatimat tilat olla esteettömällä sisäänkäynnillä. Myös erilaiset älyratkaisut ja puheohjautuvat toiminnot voisivat auttaa kuten automatisoitu lämmitys ja turvalaitteet. Lattiamateriaali kylpyhuoneessa ei saisi olla liukas märkänäkään. Jotta arjen asioiden hoitaminen onnistuisi, olisi palveluiden oltava lähellä. Kun asuminen omassa asunnossa ei enää luonnistu yhteisöllistä asumista olisi oltava tarjolla paljon nykyistä enemmän. Siirtyminen yhteisöön Omalle ja puolisoni kohdalle haluan miettiä sella

  TEKNOLOGIASTA JA TEKOÄLYSTÄ HYÖTYÄ VANHUKSILLE Kansallisen ikäohjelman vuoteen 2030 yhtenä tavoitteena on nostaa esille ikäteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä. Ikäteknologiaa on kehitetty jo kauan mutta sen hyödyntäminen hyvinvointialueilla on vielä alkutekijöissään. Alueiden henkilöstö ei tunne vielä teknologiaa riittävästi saati sitten alueen asukkaat. Kaikkein iäkkäimmät käyttävät yleensä vähiten digitaalisia palveluita ja ikäteknologiaa. TEKNOLOGIAN JA TEKOÄLYN MAHDOLLISUUDET Ikäteknologialla on tulevaisuudessa monia mahdollisuuksia vanhustenhoidossa. Teknologia voi auttaa parantamaan vanhusten elämänlaatua ja hyvinvointia monin eri tavoin. Teknologiaa ja tekoälyä voidaan hyödyntää monin tavoin vanhustyössä, kuten kotihoidossa, ympärivuorokautisessa hoidossa ja erilaisissa siirtymävaiheissa vanhuspalveluiden kesken. Älykäs teknologia voi muistuttaa lääkkeiden ottamista, seurata ruokailutottumuksia ja tarjota turvallisuutta kotona. Esimerkiksi älykkäät kotijärjest

  Veronalennuksia politiikassa muttei panostusta vanhustenhoitoon Vanhustenhoidon kriisi on vakava ongelma, joka on herättänyt viime aikoina yllättävän vähän keskustelua Suomessa. Vaikka veronalennukset ja vanhustenhoito ovat erillisiä asioita, on ymmärrettävää ihmetellä, miksi rahaa löytyy toiseen tarkoitukseen, mutta ei vanhustenhoitoon. Vanhustenhoidon kriisitila näyttää vain jatkuvan ja jatkuvan Vanhustenhoidon ongelmat ovat moninaisia ja pitkäaikaisia. Ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa on ilmennyt vakavia ongelmia, ja korjaavien toimien olisi puututtava näiden ongelmien syihin. Eikä kotihoitoonkaan saada resursseja. Suomessa vanhustenhoidon laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten riittämätön henkilöstömitoitus, heikko hoitajien saatavuus ja vaikea työtilanne. Tilanne on johtanut paljolti hoitohenkilökunnan uupumiseen ja vaihtuvuuteen. Lisäksi päivystysten toimintaa on vaikeuttanut esimerkiksi se, ettei ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa ole riittävästi paikkoja, jol

  Hyvinvointia lemmikkisuhteesta sekä vanhuksille että lemmikeille Lemmikkieläimet tuovat vanhuksen elämään iloa, lohtua ja merkitystä. Lemmikkieläimen omistaminen voi myös parantaa vanhuksen fyysistä ja psyykkistä terveyttä, sillä se lisää liikuntaa, vähentää stressiä ja yksinäisyyttä, ja edistää sosiaalista vuorovaikutusta. Lemmikkieläimet voivat olla erityisen hyödyllisiä muistisairaille vanhuksille, sillä ne voivat auttaa heitä muistamaan menneitä tapahtumia, luomaan rutiineja ja säilyttämään identiteettiään. Millä edellytyksin suhde on hyvinvoiva? Lemmikkieläimen ja vanhuksen suhde on kuitenkin molempien hyvinvointia edistävä vain, jos se perustuu vastavuoroisuuteen, kunnioitukseen ja huolenpitoon. Lemmikkieläimen omistaminen vaatii myös vastuuta, sitoutumista ja taloudellisia resursseja. Vanhuksen tulee ottaa huomioon lemmikkieläimen tarpeet, kuten ruokinta, liikunta, lepo, terveys, turvallisuus ja virikkeet. Seuraavat ehdot on hyvä täyttää: Van