Tekstit

VANHUSPOLITIIKKAA

Kuva
  VANHUSPOLITIIKKAA V anhustenhoidon toimintakäyt ä nnöt ja työntekijöiden sekä muiden asianosaisten mahdollisuudet toimia ovat sidoksissa vanhuspolitiikkaan ja organisaatioiden tapaan toimia. Yhteiskunnan ajattelumallit vaikuttavat siihen, miten vanhustenhoito ja palvelut rakennetaan, millainen hoito on riittävää, kuinka paljon ja millaisia palveluita tarvitaan sekä miten tarvittavat palvelut kohdennetaan. Kuitenkin jokainen vanhu ksen kanssa toimija voi omalla panoksellaan edistää paremmin toimimista ja lisätä iäkkäiden hyvinvointi a . Verkoston potentiaalilla toimintakulttuuria voi muuttaa huomattavasti. Vanhustenhoidon toimintakulttuurin uudistaminen edellyttää toiminnan taustalla olevien käsitysten ja ajattelumallien tarkastelua. Tällöin vanhustyöhön osallistuvat joutu vat oman mukavuusalueensa ulkopuolelle mutta se on välttämätön edellytys uusille ajattelumalleille ja uudistusten tekemiselle. Ajattelumallit näkyvät teoissa. Ajattelumallit ja käsitykset määrittävät
Lähetä kommentti
Read more »

HALUATKO HUOLEHTIA IÄKKÄISTÄ LÄHEISISTÄSI?

Kuva
  HALUATKO HUOLEHTIA IÄKKÄISTÄ LÄHEISISTÄSI? Halusimme tai emme, ikäihmisistä huolehtiminen on meidän kaikkien vastuulla. Huolehdimme todennäköisesti omista vanhemmistamme, isovanhemmistamme, muista sukulaisistamme tai omista puolisoistamme jossain elämänvaiheessamme. Siksi emme voi työntää asiaa pois mielestämme ja ajatella, että asia kuuluu vain ammattimaiselle hoitohenkilökunnalle, joka huolehtii läheisistä vanhuksistamme aikanaan. Jokaisen meistä kannattaa miettiä miten vanhustenhoidon verkosto saadaan toimimaan parhaiten ja auttamaan kun avuntarve ilmenee. Vaikein tilanne on muodostunut niille yksinäisille ja sairaille vanhuksille, jotka eivät itse pysty hakemaan riittävää apua ja joilla ei ole tukiverkostoa ympärillään. K otihoidossa vanhustyöntekijä saattaa olla ainoa ihmiskontakti vanhukselle. Oma havaintoni seuratessani vanh usten hoitoa on, että käytännön vanhushoidossa a senteet ja ajattelumallit työntekijöillä vaihtelivat sen suhteen mi tä he käsittävät työnsä sisäl
Lähetä kommentti
Read more »

Yhteisöllistä asumista?

Kuva
  YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA? Mammuttimaisten säästöjen keskellä säästökeinoksi ehdotetaan yhteisöllistä asumista, jonka määritelmästä ei ole yksimielisyyttä. Iäkkään väestön oma ennakointi asumisratkaisuun ja sukulaisten tuki on keskeinen ratkaisu vanhusten hoitoon. Yhteisöllistä asumista markkinoidaan erilaisillamielikuvilla kuten aktiviteetteihin osallistumisella, esteettömyydellä ja turvallisuuden tunteella. Tälläinen sopiikin hyväkuntoiselle iäkkäälle muttei liikuntakyvyttömälle ja dementoituneelle vanhuksella. Yhteisöllistä asumista perustellaan myös sillä että mielikuvat ikääntyneistä ihmisistä olisivat jäljessä. Iäkkäät kansoittavat kuntosalit ja lenkkeilevät ahkerasti. Yhteisöllinen asuminen voi mahdollistaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta riittävän hyväkuntoiselle ihmiselle. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia vanhuksia on yhä enemmän ja hoitopaikkoja liian vähän. Yhteisöllisessä asumisessa hoitohenkilökuntaa ei yleensä ole paikalla yöaikaan. Päivisinkään hoitajia
Lähetä kommentti
Read more »

TUOTTEISTETTU VANHUSHOIVA

Kuva
  TUOTTEISTETTU VANHUSHOIVA Väitöstutkija Olli Karsio suhtautuu kriittisesti vanhuspalveluiden markkinoistamiseen. Olen samaa mieltä ettei hoivaan sovi tuotteistaminen, pilkkominen ja kilpailuttaminen. Hoivassa kyse on ihmisen eli ammattilaisen läsnäolosta ja vuorovaikutuksesta vanhuksen kanssa. Tutkija erottaa hoivan ja hoidon. Vanhuspalvelut ja hoiva on tuotteistettu esimerkiksi määrittelemällä, montako minuuttia jotain tehdään tai paljonko kyseinen palvelu saa maksaa. Hoiva on kosketusta. Paljonko kosketus maKsaa ja paljonko se saa maksaa? Mitä inhimillisiä seurauksia tästä ajattelusta koituu?
Lähetä kommentti
Read more »

SYÖ PROTEIINIPITOISIA TÄYSJYVÄ TUOTTEITA JA PALKOKASVEJA

Kuva
  SYÖ PALJON PROTEIINIA SISÄLTÄVIÄ TÄYSJYVÄ TUOTTEITA JA PALKOKASVEJA Iäkkään kannattaa terveyssyistä syödä paljon proteiiniperäisiä kasviksia. Asiaa on tutkittu ja todettu että kasvisperäiset ovat terveellisempiä kuin eläinperäiset proteiinit. Kannattaa siis syödä täysjyvätuotteita, palkokasveja ja siemeniä lihan ja maitotuotteiden asemasta. Muutos ruokavaliossa kannattaa toteuttaa pikkuhiljaa ja vaikkapa lisätä näitä tuotteita ruokavalioon ja pikkuhiljaa korvata niillä eläinperäisiä tuotteita. Välillä toki saa herkutella hyvässä seurassa koska se tekee hyvää psyykkiselle terveydelle.
Lähetä kommentti
Read more »

Sosiaalinen vuorovaikutus ja sen puute

Kuva
  Sosiaalinen vuorovaikutus ja sen puute Sosiaalinen vuorovaikutus on ihmisen perustarve, joka vaikuttaa merkittävästi mielen hyvinvointiin, terveyteen ja elämänlaatuun. Sosiaaliset suhteet tuovat iloa, turvaa, tukea ja merkitystä elämään. Sosiaalinen vuorovaikutus voi olla monenlaista: keskustelua, yhdessä tekemistä, kosketusta, hymyä, katsetta, viestiä tai muuta elekieltä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen puute on yksi yleisimmistä mielenterveyden haasteista. Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus siitä, että sosiaaliset suhteet ovat riittämättömiä tai laadultaan huonoja. Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista, ja se voi johtua monista syistä, kuten elämäntilanteen muutoksista, ihmissuhdeongelmista, sosiaalisten taitojen puutteesta, persoonallisuudesta tai mielenterveyden häiriöistä. Yksinäisyys on yleistä kaikenikäisillä, mutta erityisesti riskiryhmiä ovat nuoret ja ikääntyneet. Yksin asuminen ei sinänsä ole ongelma, jos ihminen on tyytyväinen elämäänsä ja pitää yhteyttä muihi
Lähetä kommentti
Read more »

Mitä ovat vanhan ihmisen perusoikeudet?

Kuva
  Mitä ovat vanhan ihmisen perusoikeudet? Mitä tarkoittaa se kun sotessa sanotaan tehtävän kaiken ihmisen perusoikeuksien turvaamiseksi? Ihmisen perusoikeudet ovat Suomen perustuslaissa kirjattuja oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) kontekstissa perusoikeudet sisältävät esimerkiksi oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, sosiaaliturvaan sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samaan aikaan hyvinvointialueita kohtaa hurjat säästöpaineet. Miten priorisointi lääketieteen eettisten periaatteiden mukaan tehdään? Minkä väestöryhmän hyödyksi aletaan käyttää yksityistä sotea, vuokratyövoimaa kalliine lääkäreineen ja paljonko se saa maksaa? Kuinka paljon yritykset tästä hyötyvät? Suomessa on monia yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet sote-työntekijöiden vuokraukseen. Tämä lienee kannattavaa puuhaa näille yrityksille. Näinköhän varmistetaan vanhusväestöllekin sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävät palvelut tuleville vuosiky
Lähetä kommentti
Read more »