Vanhustenhoidon harharetket

  Tekoäly ei pysty parantamaan vanhusten elämää Tekoäly ei ole pystynyt parantamaan vanhusten asemaa. Tavalliset ihmiset saati vanhukset itse eivät sitä kehitä eikä tekoäly -bisnestä kiinnosta ruohonjuuritason parannukset. Teknojättien hallussa oleva kehitystoiminta ei vaivaannu kehitystyöhön koska hauraita vanhuksia pidetään marginaaleina bisneksen kannalta.

  Onko vuorokausirytmisi tasapainossa? Säännöllisellä vuorokauden u nirytmillä tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin ihminen noudattaa samoja nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja. Säännöllinen rytmi on tärkeää, koska poikkeaminen aiheuttaa muita todennäköisemmin sydän- ja verisuonitau tia , ylipaino a , muistisairau tta sekä mielenterveysongelm ia. Mitä enemmän unirytmistä poikkeaa, sitä enemmän riskit lisääntyvät. Vuorokausikiertoa noudattavan sisäinen kello ohjaa kehon toimintoja, kuten hereillä ja unessa vietetyn ajan kiertoa, hormonaalisia prosesseja, aineenvaihduntaa, verenkiertoa, vastustuskykyä, ruokahalua ja mielentilaa. Esimerkiksi myöhään valvominen saattaa vaikuttaa hormonitasoihin.

  Köytetäänkö minut vanhana vöihin? Julkisuudessa uutisoitiin taannoin että alzheimerin tautia sairastanut vanhus oli sidottu tuoliin. Hän oli sidottu siksi ettei yksikössä ollut riittävästi henkilökuntaa. Tällainen uutinen saa pelkäämään vanhuutta. Miten minun ja läheisieni käy kun todennäköisyys joutua hoitokotiin on suuri elämän loppuvaiheessa?

  Ovihälytin ja muistisairaus Tietyssä muistisairauden vaiheessa on suuri riski että muistisairas henkilö lähtee kodista harhailemaan ulos. Erityisesti talvella tämä voi olla vaarallista jos jalassa on pelkät tohvelit ja henkilö on ilman päällysvaatteita. Ulko-oveen asennettava ovihälytin kertoo, että ovesta on kuljettu. Jos hoitaja pääsee tarkastamaan tilanteen nopeasti, vanhus saadaan ohjattua turvaan. Mutta usein hoitaja ei ennätä paikalle niin nopeasti. Poliisi mukaan hälytystehtäviä tällaisissa tapauksissa on enenevästi. Teknologia ei korvaa ihmishoitajaa.

  Muistisairauden edetessä palvelutarve kasvaa Muistisairaiden määrä kasvaa Suomessa. Uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 23 000. Kotihoidon piiriin päästessään asiakkaiden kognitiivinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky on aiempaa heikompi. Omaisten huolehtiminen muistisairaista on välttämätöntä. Mutta miten ne muistisairaat pärjäävät, joilla ei ole omaisia?

  Varallisuus ja hoiva Tulevaisuudessa vanhusten omaa varallisuutta käytetään hoivassa enenevästi. Monen mielestä se on väistämätöntä. Jos on varaa maksaa niin silloin voisi käyttää edes jonkun osuuden varallisuudesta oman hyvinvoinnin eteen. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee kuitenkin täysimääräisesti huolehtia varattomista vanhuksista. Se on ihmisarvon mitta.