Vanhustenhoidon harharetket

  Vanhuksilla on kärsivällisyyden kyky Vanhusten psykologinen kestävyys auttaa heitä selviytymään vaikeuksista. Odottaminen on luonnollista vaikka tylsää. Nuoret eivät ole tottuneet odottamaan digitaalisessa maailmassa mutta vanhukset ovat. Kärsivällisyys on avaintekijä psykologisessa kestävyydessä. Siksi vanhat sukupolvet ovat kestävämpiä. He tietävät että pettymyksetkin kuuluvat elämään. Luopuminenkin on väistämätöntä.

  Karmeita otsikoita hoivalaitoksista " Hoitajat riuhtoivat 70-vuotiasta muistisairasta, penkoivat huoneen ja söivät joulusuklaat – tyttäret näkivät kaiken”. Selkäpiitä karmii kun tällaista lukee. Tämä tapaus tuli onnekkaasti ilmi mutta kuinkahan monta tapausta ei koskaan paljastu. Sukulaiseni sanoi vielä eläessään eräässä yksikössä omasta kaltoinkohtelukokemuksestaan ”ei kannata valittaa, kosto vain seuraa”. Emme siis valittaneet vaikka tarjouduin viemään asiaa eteenpäin. Hoitolaitosten omavalvonta ei todellakaan riitä eikä toimi.

  Tekoäly ei pysty parantamaan vanhusten elämää Tekoäly ei ole pystynyt parantamaan vanhusten asemaa. Tavalliset ihmiset saati vanhukset itse eivät sitä kehitä eikä tekoäly -bisnestä kiinnosta ruohonjuuritason parannukset. Teknojättien hallussa oleva kehitystoiminta ei vaivaannu kehitystyöhön koska hauraita vanhuksia pidetään marginaaleina bisneksen kannalta.

  Onko vuorokausirytmisi tasapainossa? Säännöllisellä vuorokauden u nirytmillä tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin ihminen noudattaa samoja nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja. Säännöllinen rytmi on tärkeää, koska poikkeaminen aiheuttaa muita todennäköisemmin sydän- ja verisuonitau tia , ylipaino a , muistisairau tta sekä mielenterveysongelm ia. Mitä enemmän unirytmistä poikkeaa, sitä enemmän riskit lisääntyvät. Vuorokausikiertoa noudattavan sisäinen kello ohjaa kehon toimintoja, kuten hereillä ja unessa vietetyn ajan kiertoa, hormonaalisia prosesseja, aineenvaihduntaa, verenkiertoa, vastustuskykyä, ruokahalua ja mielentilaa. Esimerkiksi myöhään valvominen saattaa vaikuttaa hormonitasoihin.

  Köytetäänkö minut vanhana vöihin? Julkisuudessa uutisoitiin taannoin että alzheimerin tautia sairastanut vanhus oli sidottu tuoliin. Hän oli sidottu siksi ettei yksikössä ollut riittävästi henkilökuntaa. Tällainen uutinen saa pelkäämään vanhuutta. Miten minun ja läheisieni käy kun todennäköisyys joutua hoitokotiin on suuri elämän loppuvaiheessa?

  Ovihälytin ja muistisairaus Tietyssä muistisairauden vaiheessa on suuri riski että muistisairas henkilö lähtee kodista harhailemaan ulos. Erityisesti talvella tämä voi olla vaarallista jos jalassa on pelkät tohvelit ja henkilö on ilman päällysvaatteita. Ulko-oveen asennettava ovihälytin kertoo, että ovesta on kuljettu. Jos hoitaja pääsee tarkastamaan tilanteen nopeasti, vanhus saadaan ohjattua turvaan. Mutta usein hoitaja ei ennätä paikalle niin nopeasti. Poliisi mukaan hälytystehtäviä tällaisissa tapauksissa on enenevästi. Teknologia ei korvaa ihmishoitajaa.