Vanhustenhoidon harharetket

  Koir a ja vanhus Puistonpenkillä istui vanha mies, silmät sumeat ja katse kaukana. Hänen vierellään istui harmaantunut koira. Mies ja koira olivat toistensa muisti. Viisitoista vuotta oli eletty yhdessä ja muistoja oli paljon. Koira oli ollut siinä hänen työuransa päätyttyä. Se oli siinä kun rakennettiin elämää uudelleen. Koira katseli miestä ja jakoi muistot. He kävelivät pois puistosta, askel askeleelta, muistot mukanaan. He eivät tienneet, mitä huominen toisi.

  Miksi v anhustenh oidon rahoitusta ei vahvi s teta? Väestä ikääntyy. Poliitikoilla on avainrooli vanhustenhoidon tukemisessa. Hallituksen käsissä on  budjettipriorisointi. Poliitikkojen tulisi arvioi da asia uudelleen ja ohjattava enemmän varoja vanhustenhuoltoon. Muuten voi tapahtua turhia kuolemia kun kukaan ei huolehdi yksinäisistä vanhuksista. Tämä voi tarkoittaa vaikeita päätöksiä ja leikkauksia muilla alueilla, mutta se on välttämätöntä vanhustenhuollon laadun ja saatavuuden varmistamiseksi.   Halutessaan ja nähdessään tärkeäksi p oliitikot voivat laatia ja ajaa läpi lakeja, jotka turvaavat vanhustenhuollon rahoituksen pitkällä aikavälillä. Ilmeisesti hoitajapulaakaan ei ole sillä sehän ratkeaa höllentämällä standardeja. Nyt kansalaisilla ei ole mitään vaikuttamismahdollisuuksia kun poliittista tahtoa ei ole.

  Kuinka vanhus selviää arjesta yksin? E tsivä vanhustyö, joka auttaa yksinäisiä vanhuksia löytämään tarvitsemansa tuen ja palvelut. Etsivä vanhustyö voi auttaa vanhuksia löytämään sopivia päivätoimintoja tai muita palveluita, jotka parantavat heidän hyvinvointiaan. S äännölliset ateriat, liikunta ja harrastukset voivat auttaa vanhuksia pysymään aktiivisina ja parantamaan heidän mielialaansa. On tärkeää, että joku tunnistaa ja tukee vanhusten tarpeita, jotta he voivat elää arvokasta ja itsenäistä elämää. Jokainen meistä voi myös omalta osaltaan auttaa – olipa kyse sitten naapurin vanhuksen tervehtimisestä tai vapaaehtoistyöstä vanhusten parissa.

  Pidetäänkö vanhusten hoitoa tärkeänä? Hallitus jakaa rahaa siihen mitä se pitää tärkeänä. Tunnin junaan riittää rahaa mutta vanhusten hoidosta säästetään. Ympärivuorokautiseen hoitoon ei pääse helposti sillä kriteerejä on tiukennettu ja yhä tiukennetaan. Ammattilaiset ja vanhustutkijat pelkäävät että yksinäisiä vanhuksia kuolee kotiinsa kun monet apua tarvitsevat vanhukset eivät pääse edes yhteisölliseen asumiseen. Yhteisöllinen palveluasuminen on lakisääteisesti uusi asumismuoto, joka sijoittuu kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimaastoon. Yhteisöllisessä palveluasumisessa yöllä hoitajia ei ole. Se ei siis ole ympärivuorokautista hoitoa. Rahaa yhteiskunnassa on niihin asioihin, joita pidetään todella tärkeinä. Miksi vanhustenhoito ei kuulu tärkeisiin asioihin?

  HYVINVOINTIALUEISTA PAHOINVOINTIALUEITA Palveluverkostoa ollaan karsimassa. Hallitus leikkaa julkisesta terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Poliitikot päättävät mitä karsitaan. Samaan aikaan yksityislääkäripalkkioiden korvauksia korotetaan sadoilla miljoonilla euroilla. Perusteeksi esitetään lääkäripalvelujen parempaa saatavuutta. Vanhukset eivät tästä pääse hyötymään koska suurella osalla ei ole ostovoimaa. Julkisen terveydenhuollon käyttömaksuja korotetaan ennennäkemättömästi ja se entisestään heikentää suuren vanhusten joukon maksukykyä.

  Ratkaisevatko toiminnanohjausjärjestelmät kotihoidon ongelmat? Toiminnanohjausjärjestelmien tarkoitus on mitoittaa kotihoitajien työtä ja tuoda vastaus henkilöstöpulaan. Järjestelmän on sanottu tuovan helpotusta hoitajien työn kuormittavuuteen. Tekniikka harvoin sinällään tuo vastauksia vanhustenhoidon ongelmiin, joita ovat henkilöstöpula ja hoidon puutteellinen osaaminen, koska vanhusten sairaudet ovat yhä enemmän moninaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Kukaan ei enää tunnu puhuvan hoidon laadun kehittämistä. Säästöjä sen sijaan etsitään.