Vanhustenhoidon harharetket

  Hyvä mieli on vanhuuden tärkein voimavara Vanhustyössä ja arjessa ikäihmisten kanssa keskitytään usein fyysiseen terveyteen ja turvallisuuteen. M utta m iksi hyvä mieli on niin kriittinen? Terveyden tukipilari:  Tutkimukset osoittavat, että elämänilo ja positiivinen vire vahvistavat vastustuskykyä ja voivat jopa nopeuttaa toipumista sairauksista. Mielenterveystalon mukaan mielen hyvinvointi on keskeinen osa kokonaisterveyttä. Toimintakyvyn ylläpito:  Kun mieli on virkeä, kynnys lähteä liikkeelle, osallistua ja harrastaa madaltuu. Sosiaalinen aktiivisuus ehkäisee tutkitusti yksinäisyyttä ja masennusta. Elämänlaatu tässä ja nyt:  Vanhuus ei ole vain odottamista, vaan elämänvaihe, jossa on lupa nauttia. Pienet hetket – kuppi hyvää kahvia, tuttu laulu tai nauru ystävän kanssa – ovat arvokkaita tekoja hyvän mielen eteen.

  Tärkeät sosiaaliset kontaktit Tutkimusten mukaan v ähäiset sosiaaliset kontaktit voivat kiihdyttää ikääntyneiden henkisten toimintojen heikkenemistä silloinkin, kun ihminen ei itse koe olevansa yksinäinen. Yksinäisyys on yhteydessä iäkkäiden ihmisten muistiin, kielellisiin toimintoihin ja ongelmanratkaisukykyyn. Vanhuksen eristäytyminen saattaa aiheuttaa nopeaa kognitiivista heikentymistä. Eristäytyminen rasittaa aivoja. Voisi luulla että vain informaatiotulva rasittaa mutta tutkimusten mukaan myös eristäytyminen rasittaa aivoja yhtä lailla.

  Mihin tekoälyä käytetään vanhustenhoidossa? EU:n uusi tekoälyasetus mahdollistaa potilaiden riskitekijöiden etsimisen datasta. Siksi tekoälyä voidaan käyttää ajansäästäjänä etsittäessä tietoa useista lähteistä. Palvelutarpeen arvioinnissa se on tämän päivän työkalu. Päätökset tekevät ammattilaiset Myös virtuaalikirjuria käytetään. Se on tapa säästää kodinhoitajien aikaa kirjaamiselta asiakastyöhön. Tekoäly palvelee siis enimmäkseen vanhustenhoidon henkilöstöä.

  Vanhuksilla on kärsivällisyyden kyky Vanhusten psykologinen kestävyys auttaa heitä selviytymään vaikeuksista. Odottaminen on luonnollista vaikka tylsää. Nuoret eivät ole tottuneet odottamaan digitaalisessa maailmassa mutta vanhukset ovat. Kärsivällisyys on avaintekijä psykologisessa kestävyydessä. Siksi vanhat sukupolvet ovat kestävämpiä. He tietävät että pettymyksetkin kuuluvat elämään. Luopuminenkin on väistämätöntä.

  Karmeita otsikoita hoivalaitoksista " Hoitajat riuhtoivat 70-vuotiasta muistisairasta, penkoivat huoneen ja söivät joulusuklaat – tyttäret näkivät kaiken”. Selkäpiitä karmii kun tällaista lukee. Tämä tapaus tuli onnekkaasti ilmi mutta kuinkahan monta tapausta ei koskaan paljastu. Sukulaiseni sanoi vielä eläessään eräässä yksikössä omasta kaltoinkohtelukokemuksestaan ”ei kannata valittaa, kosto vain seuraa”. Emme siis valittaneet vaikka tarjouduin viemään asiaa eteenpäin. Hoitolaitosten omavalvonta ei todellakaan riitä eikä toimi.

  Tekoäly ei pysty parantamaan vanhusten elämää Tekoäly ei ole pystynyt parantamaan vanhusten asemaa. Tavalliset ihmiset saati vanhukset itse eivät sitä kehitä eikä tekoäly -bisnestä kiinnosta ruohonjuuritason parannukset. Teknojättien hallussa oleva kehitystoiminta ei vaivaannu kehitystyöhön koska hauraita vanhuksia pidetään marginaaleina bisneksen kannalta.