Vanhustenhoidon harharetket

  Muutosneuvotteluita ja vähennystarpeita hoivakodeissa Attendo muiden muassa on suorittanut useissa hoivakodeissaan muutosneuvotteluita joiden tarkoitus on vähentää työntekijöitä. Hoivajonoja puretaan nykyisen hallituksen siunaamina siten että hoivaa tarvitsevat ihmiset jätetään koteihinsa ilman riittäviä palveluita. Järkikin sanoo ettei tämä voi olla kaikissa tapauksissa turvallista ja saamme varmasti lukea jatkossa erittäin ikäviä uutisia vanhusten kohtaloista. Lakeja joudutaan rikkomaan mutta saadaanko ketään vastuuseen asiasta. Käydään katsomassa vanhuksia tänä jouluna!

  Valvonta pettää vieläkin hoivakodeissa Syksyllä uutisoitiin kauhutarinaa Esperin Pietarsaaren hoitokodista, jossa oli hygieniapuutteita, lääkehoidollisia puutteita sekä henkilökuntapula. Lääkkeeksi on ehdotettu tehokasta valvontaa. Mutta valvojia ei taida olla.  Miksi näin tärkeää asiaa ei hoideta kuntoon? Miksi vain eurot ratkaisevat?

  Ovatko hoivakodit turvallisia Syksyllä keskusteltiin hoivalaitosten palvelun puutteista. Vanhukset eivät välttämättä saa apua. Osa vanhuksista lakkaa pyytämästä apua koska kukaan ei siihen reagoi. Hirvittää, odottaako tälläinen myös itseäni jos joudun tai onnistun pääsemään aikanaan hoitoon? Kaikki riippuu ihmisten inhimillisyydestä. Niin päättävällä kuin hoitavalla taholla.

  Sähköinen asiointi on iäkkäälle vaikeaa Asiointi kaikkialla on siirtynyt paljolti verkkoon. Pelkästään heikentynyt näkö tai muu sairaus estää monta vanhusta käyttämästä digitaalisia palveluita. Monella digitaaliset taidot ovat olemattomat. Toisilta taas puuttuvat digitaaliset laitteet kokonaan. On selvää että tämä syrjäyttää vanhuksen hoidettaessa pankkiasioita, ostettaessa verkkokaupasta tai toimimasta verkossa esimerkiksi terveyspalveluita hakiessa. Lähipalveluita tulisi säilyttää eikä karsia entisestään.

  Muistisairaan yksinäisen vanhuksen paikka ei ole kotona Muistisairaus saa aikaan vanhukselle sekavuutta ja kaatuilua. Vanhus saattaa lähteä hortoilemaan kotoa. Näin kävi läheiselleni. Hänet löydettiin vasta seuraavana päivänä. Onneksi oli kesä. Näistä syistä vanhuksen paikka on ympärivuorokautisessa hoidossa. Hortoileva vanhus on vaaraksi itselleen ja ympäristölleen.

  Teknologiako korvaa hoitajat? Mitä ihmettä on teknologian inhimillinen hyödyntäminen henkilöstömitoituksen laskennassa? Eikö tämä ole huijausta? Hoitajamitoitusta lasketaan ja lasketaan. Halutut säästöt ovat kovin lyhytnäköisiä ja epäinhimillisiä. Laatu kärsii.

  Sairaanhoito on kovin hierarkkista Sairaalassa määräävät lääkärit. Sairaanhoitajat ovat hierarkiassa lähihoitajien edellä. Lähihoitajat eivät voi antaa suonensisäisiä lääkkeitä, joita erikoissairaanhoidossa olevat potilaat tarvitsevat. Voisiko sairaalassakin toimia tiiminä?

  Terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat 20-50% ja jonot kasvavat? Hallitus kaavailee ensi vuodelle merkittäviä korotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Perusterveydenhuollossa korotukset olisivat yli 20 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa jopa yli 40 prosenttia. Samaan aikaan yksityisiin terveyspalveluihin tehdään mittavat Kela-korvausten korotukset, jotka tukevat ensisijaisesti parempituloisten yksityisten palveluiden käyttöä. Vain ensimmäinen käynti lääkärillä hyödyttäisi pienituloista.

  Holhotaanko sinua? Monia ikäihmisiä ärsyttää holhous vaikka kyse olisi kanssaihmisten hyvistä käytöstavoista. Kun esimerkiksi kömpelyyttään kaatuu, heti ollaan nostamassa ylös. Eräs läheiseni riensi tällaisessa tapauksessa auttamaan iäkästä ihmistä mutta hän ei hyväksynytkään apua. Ei sanonut yhtään mitään mutta elehti siten ettei apua uskaltanut antaa. Kyse ei ole välttämättä töykeydestä vaikka sukulaiseni otti asian siten. Vanhuus ei tule yksin eikä sitä edes tarvitsekaan heti hyväksyä.

  Lakisääteinen palvelu ikäihmisille Tiesitkö, että Posti tarjoaa erityisjakelupalvelua yli 75-vuotiaille tai liikuntaesteisille? Palveluun kuuluu kaikki Postin jakeluverkon lähetykset erikseen sovittuun laatikkoon ikäihmistä lähelle. Monikaan ei tiedä tästä.

  Lääkäriliittokin suosittaa omalääkärimallia - myös ikäihmisille Hallituksen tulisi lääkäriliiton mielestä toteuttaa omalääkärimalli. Omalääkärimallissa ihmistä hoitaa aina sama lääkäri. Kela-korvausmalli joutaisi romukoppaan. Miksi hallitus ottaa julkisesta terveydenhuollosta pois ja antaa yksityiseen terveydenhuoltoon? Hinnat vain nousevat yksityisellä puolella kuten julkisellakin hallituksen toimenpiteiden seurauksena.

  Pitääkö jokaisella vanhuksella olla verkkopankkitunnukset? Monella vanhuksella on usein vaikeuksia digipalveluihin tunnistautumisessa. Esimerkiksi Kela-etuuksien tarkistaminen sekä Omakanta-palvelun käyttö on ilman verkkopankkitunnuksia lähes mahdotonta. Miten asiat saadaan hoidettua kun muistisairas vanhus ei enää pysy mukana digitaalisessa yhteiskunnassa?

  HYVINVOINTIALUEET SOPEUTTAVAT SUURIN SÄÄSTÖIN Tällä hetkellä esimerkiksi HUSissa  on käynnissä mittavat sopeutustoimet, rekrytointikielto ja yt -neuvottelut.  Neuvottelut tarkoittavat enintään noin 990 henkilötyövuoden vähennystä. Erikoissairaanhoidon tasoinen osaaminen on HUSissa korkeaa. Olen itsekin saanut sen kokea.  Toivottavasti järki voittaa!

  SOTE-AMMATTILAISET VÄSYVÄT HYVINVOINTIALUEIDEN TOIVOTTOMAAN BYROKRATIAAN Suuri ei ole MILLÄÄN AUEELLA kaunista. Palveluratkaisut ovat olleet susia lähes kaikkialla. Ammattilaiset ovat väsyneitä ja potilaat kärsivät. Pieniä toimivia terveysasemia lakkautetaan. Sanotaan hyvästit hyvinvointiyhteiskunnalle.

  Purkavatko kelakorvaukset hoitojonot? Yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia isonnetaan ja rahalla ohjataan potilaita yksityisille lääkäriasemille. Työssäkäyvillä on työterveyspalvelut. Pienituloiset eivät voi käyttää palveluita edes korvausten jälkeen koska hoito silti tulee liian kallliksi. Hoitojonoja tämä ei siis kenenkään mielestä tule purkamaan ellei korvaus ole paljon suunniteltua isompi.

  Puhelinmyy nti on vanhusten riesa Eräs sukulaiseni osti puhelinmyyjältä tavaroita joita hän ei käyttänyt eikä tarvinnut. Hän ei vain kehdannut kieltäytyä sillä myyjä tarvitsi kuulemma elantonsa. Lehtiä ja puhelinteknologiaa erityisesti kaupitellaan vanhuksille. Läheskään kaikilla ei ole vara maksaa ostamiaan palveluita joista moni vanhus ei edes ymmärrä kuinka kalliiksi ne tulevat.  Mutta myyjä välittää vain palkkioistaan.

  Myös hoitokodissa jokainen kaipaa huomiota Ihminen kaipaa huomioimista ja kosketusta. Tarve ei poistu vanhana.  Se saattaa jopa lisääntyä. Viime päivinä on keskusteltu vanhainkoti -rakkkaudesta eli onko se sallittua vanhuksille. Kuka on oikea henkilö kieltämään asian kahdelta vanhukselta ja millä motiiveilla?

  Pitkäaikaishoitoon siirtyminen ajoittuu lähelle kuolemaa On huono asia että hoitoon pääsyn kriteerejä on kiristetty. Se tarkoittaa vanhusten huonompaa kuntoa hoivaan päästessä. Sekä kotona asuvat että hoivakotien asukkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia. Monet ovat muistisairaita joka tuo erityistä huolta siitä kuinka kotona pärjätään. Monesti iäkäs puoliso hoitaa huonokuntoista puolisoaan jaksamisensa äärirajoilla. Kovat arvot yhteiskunnassa ja politiikassa ovat johtaneet tähän. Vanhustenhoidon kriisi on unohtunut juhlapuheistakin!

  ONKO VANHUSTENHOIDON HENKILÖSTÖN KIELITAITOVAATIMUKSET AJANTASALLA? Hoitohenkilökunnan kielitaitovaatimuksista keskustellaan. Esimerkiksi Aasiasta on tullut Suomeen henkilökuntaa. Kullakin tulisi olla tehtäviinsä nähden riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Oikeuden harjoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattia myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Kun henkilökunnasta on pulaa myös kielitaitovaatimuksista tulisi joustaa. Avustavissa tehtävissä pitäisi riittää ystävällisyys ja halu kommunikoida. Mutta vastuuhenkilöillä vuorokohtaisesti tulisi olla täydellinen kielitaso ja ymmärrys.

  PITÄÄKÖ VANHUSTEN LUOTTAA ROBOTTEIHIN? Lapset luottavat robotteihin. Näin uutisoi Computers in human behavior lehti. Jos robotti on luotettava lapset pitivät tutkimuksessa siitä enemmän kuin ihmisestä. Koneen neuvoja noudatettiin. Entä miten olisi vanhusten kohdalla. Olisi mielenkiintoista toistaa sama tutkimusasetelma iäkkäiden kanssa. Tulokset voisivat olla toisenlaisia.

  Omalääkärimallia suositellaan vanhuksille Omalääkäri olisi vastuussa ikääntyneen hoitosuunnitelmasta, hoidosta ja lääkityksestä. Kuuostaa järkevälle. Miksi näin ei toimita vaikka mallin sanotaan tuovan säästöäkin? Potilaan historia tulisi tuntea. Se on välttämätön potilaan kannalta ja hyväksi myös lääkärin ammattitaidolle. Vanhusten asemaan kannattaa panostaa monesta syystä. Vanhukset päivystyksessä ja säilössä sairaalaosastoilla ei ole kenenkään etu.

  ENNALTAEHKÄISY ON VANHUSTENHOIDON KULMAKIVI Sairauksien ja vaivojen ennaltaehkäisy on olennaista, jotta vanhusten toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään. Kun julkinen terveydenhuolto on jumissa, se vähentää potilasruuhkia ja sairaalahoidon tarvetta. Vanhuksella tulee olla vuosittain tarkistus jossa jossa käydään läpi ravinto, lääkitykset ja terveysriskien hallinta. Kotihoito ei läheskään aina avusta vanhusta syömisessä tai pesuissa. Jossakin päin Suomea näin toimitaankin mutta valtaosalta ei. Säälittää ne yksinäiset vanhukset joilla ei ole läheisiä huolehtimassa. Moni on tuuliajolla. .

  Hiljaisuu s Hän istuu ikkunan ääressä. Huoneessa vallitsee hiljaisuus. Seinillä on valokuvia menneiltä vuosilta. Nyt on toisin. Nyt on hiljaista. Hän on vanhus, jonka päivät kuluvat yksinäisyydessä. Vierailijoita ei ole, ei ystäviä eikä perhettä. Ainoat kävijät ovat kotihoidon työntekijät, jotka piipahtavat muutaman kerran viikossa. He tuovat ruokaa, lääkkeitä ja hetken inhimillistä kosketusta. Heidän läsnäolonsa on kuin lyhyt tuulahdus ulkomaailmasta, mutta se ei riitä täyttämään tyhjyyttä.

  Koir a ja vanhus Puistonpenkillä istui vanha mies, silmät sumeat ja katse kaukana. Hänen vierellään istui harmaantunut koira. Mies ja koira olivat toistensa muisti. Viisitoista vuotta oli eletty yhdessä ja muistoja oli paljon. Koira oli ollut siinä hänen työuransa päätyttyä. Se oli siinä kun rakennettiin elämää uudelleen. Koira katseli miestä ja jakoi muistot. He kävelivät pois puistosta, askel askeleelta, muistot mukanaan. He eivät tienneet, mitä huominen toisi.

  Miksi v anhustenh oidon rahoitusta ei vahvi s teta? Väestä ikääntyy. Poliitikoilla on avainrooli vanhustenhoidon tukemisessa. Hallituksen käsissä on  budjettipriorisointi. Poliitikkojen tulisi arvioi da asia uudelleen ja ohjattava enemmän varoja vanhustenhuoltoon. Muuten voi tapahtua turhia kuolemia kun kukaan ei huolehdi yksinäisistä vanhuksista. Tämä voi tarkoittaa vaikeita päätöksiä ja leikkauksia muilla alueilla, mutta se on välttämätöntä vanhustenhuollon laadun ja saatavuuden varmistamiseksi.   Halutessaan ja nähdessään tärkeäksi p oliitikot voivat laatia ja ajaa läpi lakeja, jotka turvaavat vanhustenhuollon rahoituksen pitkällä aikavälillä. Ilmeisesti hoitajapulaakaan ei ole sillä sehän ratkeaa höllentämällä standardeja. Nyt kansalaisilla ei ole mitään vaikuttamismahdollisuuksia kun poliittista tahtoa ei ole.

  Kuinka vanhus selviää arjesta yksin? E tsivä vanhustyö, joka auttaa yksinäisiä vanhuksia löytämään tarvitsemansa tuen ja palvelut. Etsivä vanhustyö voi auttaa vanhuksia löytämään sopivia päivätoimintoja tai muita palveluita, jotka parantavat heidän hyvinvointiaan. S äännölliset ateriat, liikunta ja harrastukset voivat auttaa vanhuksia pysymään aktiivisina ja parantamaan heidän mielialaansa. On tärkeää, että joku tunnistaa ja tukee vanhusten tarpeita, jotta he voivat elää arvokasta ja itsenäistä elämää. Jokainen meistä voi myös omalta osaltaan auttaa – olipa kyse sitten naapurin vanhuksen tervehtimisestä tai vapaaehtoistyöstä vanhusten parissa.

  Pidetäänkö vanhusten hoitoa tärkeänä? Hallitus jakaa rahaa siihen mitä se pitää tärkeänä. Tunnin junaan riittää rahaa mutta vanhusten hoidosta säästetään. Ympärivuorokautiseen hoitoon ei pääse helposti sillä kriteerejä on tiukennettu ja yhä tiukennetaan. Ammattilaiset ja vanhustutkijat pelkäävät että yksinäisiä vanhuksia kuolee kotiinsa kun monet apua tarvitsevat vanhukset eivät pääse edes yhteisölliseen asumiseen. Yhteisöllinen palveluasuminen on lakisääteisesti uusi asumismuoto, joka sijoittuu kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimaastoon. Yhteisöllisessä palveluasumisessa yöllä hoitajia ei ole. Se ei siis ole ympärivuorokautista hoitoa. Rahaa yhteiskunnassa on niihin asioihin, joita pidetään todella tärkeinä. Miksi vanhustenhoito ei kuulu tärkeisiin asioihin?

  HYVINVOINTIALUEISTA PAHOINVOINTIALUEITA Palveluverkostoa ollaan karsimassa. Hallitus leikkaa julkisesta terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Poliitikot päättävät mitä karsitaan. Samaan aikaan yksityislääkäripalkkioiden korvauksia korotetaan sadoilla miljoonilla euroilla. Perusteeksi esitetään lääkäripalvelujen parempaa saatavuutta. Vanhukset eivät tästä pääse hyötymään koska suurella osalla ei ole ostovoimaa. Julkisen terveydenhuollon käyttömaksuja korotetaan ennennäkemättömästi ja se entisestään heikentää suuren vanhusten joukon maksukykyä.

  Ratkaisevatko toiminnanohjausjärjestelmät kotihoidon ongelmat? Toiminnanohjausjärjestelmien tarkoitus on mitoittaa kotihoitajien työtä ja tuoda vastaus henkilöstöpulaan. Järjestelmän on sanottu tuovan helpotusta hoitajien työn kuormittavuuteen. Tekniikka harvoin sinällään tuo vastauksia vanhustenhoidon ongelmiin, joita ovat henkilöstöpula ja hoidon puutteellinen osaaminen, koska vanhusten sairaudet ovat yhä enemmän moninaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Kukaan ei enää tunnu puhuvan hoidon laadun kehittämistä. Säästöjä sen sijaan etsitään.

  Eutanasia hirvittää Kansalaisaloite eutanasian sallimisesta tulee eduskunnan käsittelyyn. Mitä jos masentunut vanha ihminen pyytää elämän lopettamista lääkäriltä? Toteutetaanko toive? Yksinäisyys, menetykset ja sairaudet ajavat monet masennukseen. Masennuksesta voi myös toipua ja avunsaannin toivoisi kohdistuvan ihmisarvoisen elämän vaalimiseen. Miksi ei vain voisi kehittää inhimillistä hoitoa ja mahdollisimman arvokkaan ja kivusta vapaan kuoleman antamista kuolevalle.

  VANHUKSEN TOIMIVA ARKI Vanhuksen toimivan arjen tukeminen edellyttää, että kaikki asianosaiset tietävät, millainen vanhuksen arki on ja miten hänen toimijuuttaan voidaan tukea eri tilanteissa. Esimerkiksi, mitä se edellyttää, että muistisairas iäkäs saa palvelua, joka tukee omannäköistä ja turvallista elämää. Mediasta luemme ja lähipiiristä valitettavasti tiedämme jatkuvasti tapauksista, joissa muistisairaat eivät saa tarvitsemiaan vanhuspalveluita riittävästi. Omaiset usein oman työnsä ohella koettavat paikata tilanteet. Psykologisesti vanhuus merkitsee luopumista tai sopeutumista mutta myös elämän mukanaan tuomia muistoja ja tyytyväisyyttä. Monet t ämän päivän vanhukset ovat hyväkuntoisempia ja terveempiä kuin aikaisempi sukupolvi ja he ovat tottuneet ilmaisemaan omia henkilökohtaisia tavoitteitaan ja tarpeitaan. T oimintakyvyn rapistuessa ja vakavampien sairauksien tullessa useimmat kuitenkin tarvitsevat asioidensa ajajia ja puolestapuhujia.

  EETTINEN VANHUSTEN HOITO? Eettinen vanhuksista huolehtiminen edellyttää yhteistoimintaa ja verkosto-osaamista vanhustyön ammattilaisten, eri yhteisöjen ja omaisten kesken. Omaiset hoitavat tänä päivänä vanhuksensa mutta tilanne on huono jos omaisia ei ole Vanhustyön johtamisen tulisi korostaa yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysalalla, jotta vanhusten eettinen hoito olisi mahdollista myös sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien vanhusten kohdalla, joilla ei ole omaisia vaatimassa parempaa kohtelua. Parhaimmillaan verkostoon kuuluvat voi si vat rakenta a yhdessä parempaa vuorovaikutusta ja eettistä hoivaa .

  VANHUSPOLITIIKKAA V anhustenhoidon toimintakäyt ä nnöt ja työntekijöiden sekä muiden asianosaisten mahdollisuudet toimia ovat sidoksissa vanhuspolitiikkaan ja organisaatioiden tapaan toimia. Yhteiskunnan ajattelumallit vaikuttavat siihen, miten vanhustenhoito ja palvelut rakennetaan, millainen hoito on riittävää, kuinka paljon ja millaisia palveluita tarvitaan sekä miten tarvittavat palvelut kohdennetaan. Kuitenkin jokainen vanhu ksen kanssa toimija voi omalla panoksellaan edistää paremmin toimimista ja lisätä iäkkäiden hyvinvointi a . Verkoston potentiaalilla toimintakulttuuria voi muuttaa huomattavasti. Vanhustenhoidon toimintakulttuurin uudistaminen edellyttää toiminnan taustalla olevien käsitysten ja ajattelumallien tarkastelua. Tällöin vanhustyöhön osallistuvat joutu vat oman mukavuusalueensa ulkopuolelle mutta se on välttämätön edellytys uusille ajattelumalleille ja uudistusten tekemiselle. Ajattelumallit näkyvät teoissa. Ajattelumallit ja käsitykset määrittä...

  HALUATKO HUOLEHTIA IÄKKÄISTÄ LÄHEISISTÄSI? Halusimme tai emme, ikäihmisistä huolehtiminen on meidän kaikkien vastuulla. Huolehdimme todennäköisesti omista vanhemmistamme, isovanhemmistamme, muista sukulaisistamme tai omista puolisoistamme jossain elämänvaiheessamme. Siksi emme voi työntää asiaa pois mielestämme ja ajatella, että asia kuuluu vain ammattimaiselle hoitohenkilökunnalle, joka huolehtii läheisistä vanhuksistamme aikanaan. Jokaisen meistä kannattaa miettiä miten vanhustenhoidon verkosto saadaan toimimaan parhaiten ja auttamaan kun avuntarve ilmenee. Vaikein tilanne on muodostunut niille yksinäisille ja sairaille vanhuksille, jotka eivät itse pysty hakemaan riittävää apua ja joilla ei ole tukiverkostoa ympärillään. K otihoidossa vanhustyöntekijä saattaa olla ainoa ihmiskontakti vanhukselle. Oma havaintoni seuratessani vanh usten hoitoa on, että käytännön vanhushoidossa a senteet ja ajattelumallit työntekijöillä vaihtelivat sen suhteen mi tä he käsittävät työnsä s...

  YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA? Mammuttimaisten säästöjen keskellä säästökeinoksi ehdotetaan yhteisöllistä asumista, jonka määritelmästä ei ole yksimielisyyttä. Iäkkään väestön oma ennakointi asumisratkaisuun ja sukulaisten tuki on keskeinen ratkaisu vanhusten hoitoon. Yhteisöllistä asumista markkinoidaan erilaisillamielikuvilla kuten aktiviteetteihin osallistumisella, esteettömyydellä ja turvallisuuden tunteella. Tälläinen sopiikin hyväkuntoiselle iäkkäälle muttei liikuntakyvyttömälle ja dementoituneelle vanhuksella. Yhteisöllistä asumista perustellaan myös sillä että mielikuvat ikääntyneistä ihmisistä olisivat jäljessä. Iäkkäät kansoittavat kuntosalit ja lenkkeilevät ahkerasti. Yhteisöllinen asuminen voi mahdollistaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta riittävän hyväkuntoiselle ihmiselle. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia vanhuksia on yhä enemmän ja hoitopaikkoja liian vähän. Yhteisöllisessä asumisessa hoitohenkilökuntaa ei yleensä ole paikalla yöaikaan. Päivisinkään hoita...

  TUOTTEISTETTU VANHUSHOIVA Väitöstutkija Olli Karsio suhtautuu kriittisesti vanhuspalveluiden markkinoistamiseen. Olen samaa mieltä ettei hoivaan sovi tuotteistaminen, pilkkominen ja kilpailuttaminen. Hoivassa kyse on ihmisen eli ammattilaisen läsnäolosta ja vuorovaikutuksesta vanhuksen kanssa. Tutkija erottaa hoivan ja hoidon. Vanhuspalvelut ja hoiva on tuotteistettu esimerkiksi määrittelemällä, montako minuuttia jotain tehdään tai paljonko kyseinen palvelu saa maksaa. Hoiva on kosketusta. Paljonko kosketus maKsaa ja paljonko se saa maksaa? Mitä inhimillisiä seurauksia tästä ajattelusta koituu?

  SYÖ PALJON PROTEIINIA SISÄLTÄVIÄ TÄYSJYVÄ TUOTTEITA JA PALKOKASVEJA Iäkkään kannattaa terveyssyistä syödä paljon proteiiniperäisiä kasviksia. Asiaa on tutkittu ja todettu että kasvisperäiset ovat terveellisempiä kuin eläinperäiset proteiinit. Kannattaa siis syödä täysjyvätuotteita, palkokasveja ja siemeniä lihan ja maitotuotteiden asemasta. Muutos ruokavaliossa kannattaa toteuttaa pikkuhiljaa ja vaikkapa lisätä näitä tuotteita ruokavalioon ja pikkuhiljaa korvata niillä eläinperäisiä tuotteita. Välillä toki saa herkutella hyvässä seurassa koska se tekee hyvää psyykkiselle terveydelle.

  Sosiaalinen vuorovaikutus ja sen puute Sosiaalinen vuorovaikutus on ihmisen perustarve, joka vaikuttaa merkittävästi mielen hyvinvointiin, terveyteen ja elämänlaatuun. Sosiaaliset suhteet tuovat iloa, turvaa, tukea ja merkitystä elämään. Sosiaalinen vuorovaikutus voi olla monenlaista: keskustelua, yhdessä tekemistä, kosketusta, hymyä, katsetta, viestiä tai muuta elekieltä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen puute on yksi yleisimmistä mielenterveyden haasteista. Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus siitä, että sosiaaliset suhteet ovat riittämättömiä tai laadultaan huonoja. Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista, ja se voi johtua monista syistä, kuten elämäntilanteen muutoksista, ihmissuhdeongelmista, sosiaalisten taitojen puutteesta, persoonallisuudesta tai mielenterveyden häiriöistä. Yksinäisyys on yleistä kaikenikäisillä, mutta erityisesti riskiryhmiä ovat nuoret ja ikääntyneet. Yksin asuminen ei sinänsä ole ongelma, jos ihminen on tyytyväinen elämäänsä ja pitää yhteyttä m...

  Mitä ovat vanhan ihmisen perusoikeudet? Mitä tarkoittaa se kun sotessa sanotaan tehtävän kaiken ihmisen perusoikeuksien turvaamiseksi? Ihmisen perusoikeudet ovat Suomen perustuslaissa kirjattuja oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) kontekstissa perusoikeudet sisältävät esimerkiksi oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, sosiaaliturvaan sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samaan aikaan hyvinvointialueita kohtaa hurjat säästöpaineet. Miten priorisointi lääketieteen eettisten periaatteiden mukaan tehdään? Minkä väestöryhmän hyödyksi aletaan käyttää yksityistä sotea, vuokratyövoimaa kalliine lääkäreineen ja paljonko se saa maksaa? Kuinka paljon yritykset tästä hyötyvät? Suomessa on monia yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet sote-työntekijöiden vuokraukseen. Tämä lienee kannattavaa puuhaa näille yrityksille. Näinköhän varmistetaan vanhusväestöllekin sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävät palvelut tuleville vuo...

      Ympärivuorokautisten vanhushoivan hinnoista On uutisoitu etteivät suuret hoiva-alan ketjut Attendo, Esperi Care ja Mehiläinen ole olleet tyytyväisiä kaikkien hyvinvointialueiden tarjoamiin hintoihin ympärivuorokautisesta hoivasta. Ne irtisanoivat sopimuksia voidakseen neuvotella hinnat uusiksi. Yksi hoivavuorokausi voi lähennellä 200 euroa. Jätit näyttävät pystyvän määräämään korkeat hinnat koska hyvinvointialueilla ei ole vaihtoehtoja. Tavallinen kansalainen kysyy miten tällainen tilanne on päässyt syntymään ja voiko se edes olla mahdollista. Millaisia toimia on tehty aiemmin jottei vaihtoehtoja enää ole? Ja hallitus aikoo säästää lisää vanhushoivasta. Haloo? 

  Vauvat ja vaarit toispaikkakuntalaisina pois terveyskeskuksista? Uutisissa on kerrottu esimerkiksi vauvan tapauksesta terveyskeskuksesta pois lähettämisestä koska vauva ei ollut paikkakuntalainen. Uskomatonta mutta totta. Miten käy terveyspalvelujen saannin tulevaisuudessa mökkipaikkakunnilla. Käännytetäänkö sairastuneet pois koska varsinainen kotipaikka on muualla? Eikö lääkärinaikaa saa? Entä jos ei ole päivystystä? Terveyspalvelut rapautuvat eikä asia näytä olevan päättäjien käsissä millään tavoin. Monet vanhat ihmiset viettävät mökeillänsä paljon aikaa. Terveyspalveluiden saanti mökkipaikkakunnalla on tärkeää heille.

  Mielen hyvinvointia Ihmissuhteet ja rakkaus lienee tärkein mielen hyvinvointia edistävä asia. Toisten seura, kuunteleminen, jakaminen ja kosketus ovat kaikille elollisille tärkeitä. Osallistuminen yhteisöihin yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Mahdollisuus tehdä asioita, joista saa iloa kuten liikuntaa, musiikkia tai luonnossa kulkemista. Muiden auttaminen lisää mielen hyvinvointia, esimerkiksi vapaaehtoistyö tai mikä tahansa avuksi oleminen. Välitäthän omastasi ja läheisten mielestä!

  PERUSOIKEUKSISTA Kansalaisten perusoikeudet Suomessa ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia, jotka on turvattu Suomen perustuslaissa. Perusoikeudet koskevat muun muassa henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta, oikeutta sosiaaliturvaan sekä oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Perusoikeudet turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilönvapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Suomen perustuslaki takaa kansalaisten oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turv...

  Masennuksesta Masennus on mielenterveyden häiriö, joka voi aiheuttaa monia haittoja ja riskejä. Masennus voi heikentää elämänlaatua, toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Masennus voi myös lisätä itsetuhoisten ajatusten ja tekojen todennäköisyyttä. Masennus ei ole pelkästään alakuloa. Sei voi myös lisätä iäkkään riskiä sairastua erilaisiin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, masennukseen tai ahdistuneisuuteen. Masennus on siis vaarallista, mutta se on myös hoidettavissa. Masennuksesta voi siis parantua, ja siihen on tarjolla apua ja tukea. Autathan läheisiäsi!

  Mitä on stressi ja mitä se voi aiheuttaa iäkkäälle? Stressi on tila, jossa ihmisen voimavarat ovat koetuksella tai ylittyvät. Stressi voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista, ja se voi vaikuttaa sekä mielen että kehon hyvinvointiin. Iäkkäälle stressi voi olla erityisen haitallista, sillä vanhetessa aistitoiminnot hidastuvat ja herkkyys stressille kasvaa. Stressi voi heikentää iäkkään toimintakykyä, muistia, keskittymistä ja unen laatua. Stressi voi jopa kiihdyttää biologista vanhenemista ja solujen ennenaikaista vanhenemista. Iäkkään stressin syitä voivat olla esimerkiksi elämänmuutokset tai menetykset. Pidäthän huolta iäkkäistä ympärilläsi!