Tekstit

Hyvinvointia lemmikkisuhteesta sekä vanhuksille että lemmikeille

Kuva
  Hyvinvointia lemmikkisuhteesta sekä vanhuksille että lemmikeille Lemmikkieläimet tuovat vanhuksen elämään iloa, lohtua ja merkitystä. Lemmikkieläimen omistaminen voi myös parantaa vanhuksen fyysistä ja psyykkistä terveyttä, sillä se lisää liikuntaa, vähentää stressiä ja yksinäisyyttä, ja edistää sosiaalista vuorovaikutusta. Lemmikkieläimet voivat olla erityisen hyödyllisiä muistisairaille vanhuksille, sillä ne voivat auttaa heitä muistamaan menneitä tapahtumia, luomaan rutiineja ja säilyttämään identiteettiään. Millä edellytyksin suhde on hyvinvoiva? Lemmikkieläimen ja vanhuksen suhde on kuitenkin molempien hyvinvointia edistävä vain, jos se perustuu vastavuoroisuuteen, kunnioitukseen ja huolenpitoon. Lemmikkieläimen omistaminen vaatii myös vastuuta, sitoutumista ja taloudellisia resursseja. Vanhuksen tulee ottaa huomioon lemmikkieläimen tarpeet, kuten ruokinta, liikunta, lepo, terveys, turvallisuus ja virikkeet. Seuraavat ehdot on hyvä täyttää: Van

Hyvinvointialueet vain kiristävät vanhusten kotihoitoon pääsyä

Kuva
Hyvinvointialueet vain kiristävät vanhusten kotihoitoon pääsyä THLn mukaan kotihoidon käyntimäärät ovat Suomessa laskussa, vaikka vanhusten määrä kasvaa. Monet alueet ovat viime vuosina kiristänyt kotihoitoon pääsyn kriteereitä. Mielestäni hyvinvointialueista puhuminen on kosmeettinen muutos "muka" hyvinvoinnista vaikka pahoinvointi lisääntyy palveluja leikattaessa ja heikennettäessä. Isoissa kaupungeissa tilanne on pahin. Voidaan sanoa että koko vanhustenhoito mukaan lukien kotihoito on kriisiytynyt. Noudatetaanko lakia? Lain mukaan hyvinvointialueiden on tuotettava säännöllistä ja tilapäistä kotihoitoa ja kirjata tarpeelliset asiat hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Laiminlyönnit ja valitukset tulevat kasvamaan. Päättäjien ja virkamiesten tulisi paneutua asiaan sen ansaitsemalla vakavuudella mutta toissijaiset asiat näyttävät olevan tärkeämpiä. Hyviä kokeiluja ja luovia ratkaisuja tarvitaan. Kotisairaalan toimintaa kannattaa kehittää muiden mukana. Kannattaa käyt

Mitä sopeutuminen oikeastaan on?

Kuva
  Mitä s opeutuminen oikeastaan on? Elämä on jatkuvaa muutosta, ja meidän on ajoittain mukauduttava uusiin tilanteisiin, ympäristöihin ja haasteisiin. Tämä taito on nimeltään sopeutuminen. Vanhana sopeutuminen on kykyä venyttää mieltä vastaanottamaan elämän muutoksia ilman liiallista vastustusta. Sopeutuminen ei tarkoita sitä, että heittäytyy tuulen vietäväksi ja luopuu omista arvoista. Se on pikemminkin tasapainottelua jatkuvuuden ja muutoksen välillä. Kyse on siitä, kuinka voimme säilyttää oman identiteettimme ja perusarvomme samalla kun pystymme mukautumaan uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Joustava mieli ei jää jumiin kauaksi aikaa menneisyyteen tai tulevaisuuden huoliin, vaan elää tässä hetkessä. Oppimisen p rosessi Sopeutuminen on myös oppimisen prosessi. Oppiminen vaatii avointa mieltä ja valmiutta ottaa vastaan uutta tietoa ja kokemuksia. Uusissa tilanteissa herää pelkoa, epävarmuutta tai pettymystä. On tärkeää tunnistaa ja hyväksyä nämä tunteet. Sopeutuminen vaatii

Elämänmuutoksen yllätyksestä juuri eläkkeelle siirryttyä

Kuva
  Elämänmuuto k s en yllätyksestä juuri e läkkeelle siirryttyä Elämää ei voi suunnitella tarkasti kun vanhenee. Moni meistä unelmoi terveestä ja energisestä eläkkeestä, jolloin voimme nauttia harrastuksista, matkustelusta ja vapaa-ajan viettämisestä läheistemme kanssa. Mutta elämässä voi tapahtua odottamattomia käännekohtia, kuten vakava sairastuminen. Sairastuminen Äkkiä oloa ei tunnekaan terveeksi. Viimein uskaltautuu ja varaa ajan lääkäriin Lääkärin diagnoosi on kylmä suihku – vakava sairaus vaatii hoitoa ja sopeutumista aivan erilaiseen elämänrytmiin. Tunteiden v uoristorata ja pettymys Aluksi tunteet ovat ristiriitaisia. Pettymys, epävarmuus ja suru sekoittuivat pettämättömään päättäväisyyteen ja haluun selviytyä. Elämän uudelleenarviointi on välttämätöntä. Vakavan sairauden keskellä oppii arvostamaan pieniä jokapäiväisiä asioita ja ihmissuhteita. Mahdollisuuksia? Elämä ei suju suunnitellusti, mutta se voi edelleen olla täynnä mahdollisuuksia. Vanhan ihmisen viisa

Ihanteellinen ihmisen vanheneminen

Kuva
  Ihanteellinen ihmisen vanheneminen Oletko miettinyt omalla kohdallasi miten haluat vanheta? Ihanteellinen ihmisen vanheneminen on monimutkainen ja yksilöllinen asia, johon vaikuttavat sekä fyysiset että psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Tässä omia mietteitäni. Hyvä terveys, sosiaalinen elämä ja toimintakyky Ihanteellinen vanheneminen liittyy toiveissani hyvään terveyteen ja toimintakykyyn. Toivon että minulla riittää fyysinen ja psyykkinen kyky osallistua päivittäisiin aktiviteetteihin, harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään. Toivon voivani osallistua ystävien, perheen ja yhteisön tapahtumiin. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat tärkeitä osia ihanteellista vanhenemista. Rakastan golfia ja toivon voivani pelata sitä hyvin vanhana. Perhe Toivottavasti perheeni pysyy koossa. Se on minulle se tärkein voimanlähde. Tyytyväisyys ja oppiminen Toivon pystyväni olemaan tyytyväinen elämääni ja kokemaan mielenrauhaa. Haluan jatkaa oppimista joka edistää ai

Verkostotyö vanhustenhoidon siirtymävaiheissa

Kuva
  Verkostotyö vanhustenhoidon siirtymävaiheissa Vanhustenhoidon siirtymävaiheet, kuten sairaalasta kotiutuminen tai hoitopaikan vaihto, ovat erityisen haastavia ja kriittisiä hetkiä vanhusten hoidossa.  Liian usein siirtymävaiheet sujuvat huonosti. Toimiva verkostotyö auttaa tässä. Kaikki osapuolet kartalla Siirtymävaiheissa on tärkeää, että kaikki osapuolet, kuten sairaalat, kotihoito, lääkärit ja omaiset, ovat tietoisia vanhuksen hoitosuunnitelmasta ja hoitoon liittyvistä tarpeista. Selkeiden hoitosuunnitelmien ja tiedonkulun varmistaminen takaa, että kaikki toimijat tietävät, mitä on sovittu ja millaista hoitoa vanhus tarvitsee. Siirtymävaiheissa tulisi järjestää koordinoidut tapaamiset kaikkien hoitoon osallistuvien tahojen välillä. Tällaiset tapaamiset antavat mahdollisuuden jakaa tietoa, selvittää hoitosuunnitelmaa ja ratkaista mahdollisia haasteita yhdessä. Hyvä olla koordinoija Siirtymävastaavan tai koordinaattorin nimittäminen voisi helpottaa siirtymävaiheita ja edistä

Ystävyydestä ja vuorovaikutuksesta hauraan vanhuksen kanssa

Kuva
  Ystävyydestä ja v uorovaikutuksesta hauraan vanhuksen kanssa Onneksi hauraallekin vanhukselle löytyy erilaisia tapoja kokea vuorovaikutusta ja yhteyttä ympäröivään maailmaan. Nämä neuvot on tarkoitettu ystävätoimintaan! Ystävyyden ja vuorovaikutuksen moninaiset tavat Kehomme kaipaa kosketusta ja liikettä, ja tämä tarve vain kasvaa iän myötä. Fyysinen vuorovaikutus voi tulla esille silittelynä tai vaikkapa yhteisinä kävelylenkkeinä käsi kädessä. Henki sessä ja sosiaali sessa vuorovaikutu ksessa esimerkiksi uppoudutaan esimerkiksi keskusteluun. Se pitää mielen aktiivisena. Sosiaalinen vuorovaikutus tarjoaa mahdollisuuden olla osa yhteisöä, jossa jaamme kokemuksia ja tarinoita toisten ihmisten kanssa. Yhteiset hetket ja keskustelut luovat siteitä ja luovat tunnetta siitä, että kuulumme yhteen. Tunteiden jakaminen ja ymmärtäminen ovat ihmisen perustarpeita. Emotionaalinen vuorovaikutus voi tapahtua syvällisissä keskusteluissa tai pelkästään läsnäolon kautta. Ymmärtävät katsee