LISÄÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ VANHUSTENHOITOON

 


LISÄÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ VANHUSTENHOITOON


Vanhusten toimintakyky voi lisääntyä sosiaalisten suhteiden kautta. Mitä aiemmin ja varhemmin vanhus tulee autetuksi yhteisön jäsenenä, sitä vähemmän palveluita tarvitaan. Varsinaiset hoivapalvelut voivat tällöin siirtyä paljon myöhäisempään vaiheeseen.

Iäkkäät ihmiset siirtyvät yleensä ensin kotihoidon asiakkaiksi. Omakotitaloissa asujat kokevat monesti talon ja sen pihan ylläpidon hankalaksi. Asumisessa tulisi olla päivittäisen elämän vaatimat tilat olla esteettömällä sisäänkäynnillä. Myös erilaiset älyratkaisut ja puheohjautuvat toiminnot voisivat auttaa kuten automatisoitu lämmitys ja turvalaitteet. Lattiamateriaali kylpyhuoneessa ei saisi olla liukas märkänäkään. Jotta arjen asioiden hoitaminen onnistuisi, olisi palveluiden oltava lähellä.

Kun asuminen omassa asunnossa ei enää luonnistu yhteisöllistä asumista olisi oltava tarjolla paljon nykyistä enemmän.


Siirtyminen yhteisöön

Omalle ja puolisoni kohdalle haluan miettiä sellaista asumista ja yhteisöllisyyttä, että varsinaisia vanhuspalveluita tarvittaisiin mahdollisimman myöhään. Sairastumistaan kukaan ei voi silti hallita.

Monet pärjäisivät ja haluaisivat asua omassa asunnossa mutta sellaisessa talossa, jossa on yhteistä ryhmätoimintaa ja turvaa toisista. Myöhemmin voi tulla tarve kotihoidolle ja muille palveluille kuten kuljetus- ja ateriapalveluille. Hyvää arkea kotona voitaisiin tukea mahdollisimman pitkään.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keneltä voimme peräänkuuluttaa vastuullisuutta hoidon saamiseksi?

Onko digitaalisista ratkaisuista hyötyä vanhustenhoidossa?

Mitä ovat vanhan ihmisen perusoikeudet?