Vanhustenhoidon harharetket

  Keneltä voimme peräänkuuluttaa vastuullisuutta hoidon saamiseksi? Vanha sukulaiseni soitti taannoin sairaalasta. Hän ihmetteli miten napin painalluksen jälkeen hoitajat eivät tule, hän olisi tarvinnut vakavaan sairauteensa kipulääkettä. Hän oli kaatunut yrittäessään takaisin sänkyynsä ja kivut sen vuoksi olivat erityisen kovat. Vanhus ihmetteli myös miten ihmiset eivät tiedä että vanhuksia hoidetaan niin huonosti. Samassa huoneessa oli kolme muuta joilla kaikilla olisi ollut tarpeita. En raaskinut sanoa että käsitykseni mukaan monet ja erityisesti vastuussa olevat poliitikot ja ammattilaiset kyllä tietävät tilanteen olevan surkea mutta eivät kuitenkaan korjaa tilannetta. Suuri yleisökin tietää mutta sieltä ei tule tarpeeksi painetta muuttaa asioita koska ongelma ei juuri nyt ole heille ajankohtainen. Lyhytnäköistä sinänsä koska lähes kaikkien elämässä asia on ajankohtainen ennen pitkää. Ajattelin että onneksi sukulaiseni sentään saa olla sairaalassa sillä yksin kotona til...

MITÄ JOS EI PÄÄSE SAIRAALAANKAAN ENÄÄ Husin entinen lääkintäpäällikkö kertoi Hesarissa äskettäin että hallintoa on tullut sairaaloihin monta kerrosta lisää. Ja Sote-uudistus on jopa pahentanut tilannetta. Suunnitelmia ei juurikaan ole säästettäväksi hallintohimmelistä mutta potilaan hoidosta joudutaan säästämään. Tilanne on nurinkurinen. Olen joutunut vierailemaan sukulaiseni hoidon vuoksi eräässä sairaalassa viimeaikoina. Kaikessa säästetään ja henkilöstökin näyttää menneen mukaan peliin. Potilasta opastetaan ettei vaatisi liikoja. Jopa ettei vaatisi yhtään mitään. Monikaan ei näytä ehtivän tehdä mitään. Tältä tilanne siis näyttää potilaan sukulaisen näkökulmasta. Selvitystyöryhmä ehdotti äsken että keskussairaaloiden määrää vähennetään. Onko kustannuksia hillittävä juuri sairaaloista? Ei mene ainakaan minun järkeeni.

  KUKA PÄÄTTÄÄ TERVEYDENHUOLLON SAATAVUUDESTA? Terveydenhuollon saatavuus tarkoittaa sitä, miten hyvin palvelut ovat asiakkaiden ulottuvilla ja vastaavat heidän tarpeitaan. Terveydenhuollon saatavuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten palvelujen määrä, laatu, sijainti, hinta, aukioloajat, jonotusajat, tiedotus, asiakaspalvelu ja esteettömyys. Päättävätkö poliitikot terveydenhuollon saatavuudesta, koska he ovat aluevaltuustoissa vastuussa palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta? Miksi he eivät toimi vastuullisesti? He voivat myös vaikuttaa siihen, mitä palveluja tarjotaan, kenelle, missä ja millä ehdoilla. Mutta poliitikot hyväksyvät terveydenhoidon/sairaanhoidon/hoivan säästöt. Onko bensan hinnasta ja verotuksen keventämisestä  tärkeämpi keskustella kuin terveyden- ja vanhustenhoidosta?  Poliitikkojen tehtävä olisi luoda edellytykset ja resurssit terveydenhuollon ammattilaisten ja asiakkaiden hoidon saannilla- toiminnalle. Poliitikot eivät ole välttämättä p...

KUULUUKO VANHUSVÄESTÖN ÄÄNI? Hyvinvointialueiden johdon tulisi kuunnella alueen vanhusväestöäkin. Huolet rahoituksen riittävyydestä ja poliittiset paineet eivät saisi estää tämän asiantuntemuksen ääntä.  Hyvinvointialueiden johto on myös vastuussa palvelujen kehittämisestä ja uudistamisesta, jotta ne vastaavat alueen asukkaiden tarpeita ja tulevaisuuden haasteita. Hyvinvointialueiden johto on valittu aluevaaleissa, joissa alueen asukkaat ovat äänestäneet aluevaltuuston jäsenet. Aluevaltuusto vastaa alueen toiminnasta ja taloudesta, ja se valitsee alueen johtajan ja muut johtavat viranhaltijat.  Aluevaltuuston jäsenet edustavat eri puolueita ja intressejä, ja heidän pitäisi olla yhteydessä alueensa asukkaisiin. Olisi hyvä tietää missä määrin tätä tapahtuu? Mahtavatko tietää vanhusväestön tilaa omalla alueellaan?

  Monen iäkkään  ihmisten terveydenhuolto on puutteellista ja vaarantaa heidän  elämäänsä Iäkkäät monisairaat ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. He tarvitsisivat säännöllistä ja laadukasta terveydenhuoltoa, joka vastaa heidän yksilöllisiä tarpeitaan mutta liian harvoin saavat sitä. Ihmiselle, joka ei itse jaksa vaatia oikeuksiaan tässä asiassa tarvittaisiin asianajaja. Puhun oikeuksista kuten terveystarkastukset, hammashuolto, kotisairaanhoito, kuntoutuspalvelut, apuvälineet ja erikoissairaanhoito. Epätasa-arvoinen hoito THLnkin mukaan Suomessa iäkkäiden ihmisten terveydenhuolto on epätasa-arvoista. Monet iäkkäät ihmiset eivät pääse lääkärin vastaanotolle tai saa tarvitsemiaan palveluja ajoissa sillä monella ei ole varaa yksityiseen terveydenhoitoon. Puutteellinen julkinen hoito johtuu muun muassa terveyspalvelujen riittämättömyydestä, pitkistä jonotusajoista, korkeista asiakasmaksuista, alueellisista eroista ja palvelujen saavutettavuuden ongelmista. Palvelu...

  Onko digitaalisista ratkaisuista hyötyä vanhustenhoidossa? Vanhustenhoidossa on käytössä tai kehitteillä monia digitaalisia ratkaisuja, jotka oikein käytettyinä voivat parantaa vanhusten hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Etähoito ja -hoiva tarkoittavat sitä, että vanhusten terveyttä ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan etäyhteyden avulla, esimerkiksi puhelimen, tabletin tai tietokoneen välityksellä. Etähoito ja -hoiva voivat mahdollistaa vanhusten pidempiaikaisen asumisen omassa kodissaan. Etähoito ja -hoiva voivat myös lisätä vanhusten yhteydenpitoa hoitajiin, omaisiin ja muihin ihmisiin. Robotiikka ja älyteknologia tarkoittavat sitä, että vanhusten arkea ja hoitoa helpotetaan erilaisten robottien ja älylaitteiden avulla. Robotiikka ja älyteknologia voivat esimerkiksi auttaa vanhuksia liikkumaan, nostamaan, muistamaan, kommunikoimaan ja viihtymään. Tulevaisuus näyttää mihin suuntaan kehitys kehittyy. Seuraan mielenkiinnolla.

  Vanhustenhoidon henkilöstöongelmia Vanhustenhoidon henkilöstön määrä ja osaaminen ovat jo kauan olleet riittämättömiä suhteessa vanhusten palvelutarpeisiin ja hoivan laatuvaatimuksiin. Vanhustenhoidossa on ollut jatkuvaa hoitajapulaa, joka on johtanut siihen, että hoitajat ovat ylikuormitettuja, uupuneita ja vaihtavat alaa. Henkilöstön vaihtuvuus on myös heikentänyt hoitokulttuuria ja työyhteisön ilmapiiriä. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhönsä ovat vähäisiä. Henkilöstö e osallistu riittävästi vanhustenhoidon suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Henkilöstön ääni ja näkemykset eivät tule kuulluiksi ja huomioiduiksi vanhustenhoidon päätöksenteossa ja valvonnassa. Henkilöstön osaamisvaje taas ilmenee ikääntyneiden erityistarpeiden ja sairauksien tuntemuksessa kuten muistisairauksissa, kaatumisissa ja lääkehoidossa. Osaamista tulisi olla enemmän ratkaista vanhusten yksinäisyyden, turvallisuuden ja elämänlaadun kysymyksiä. Riittääkö halua ja kykyä näiden o...