Tasapainoilua huolipuheen ja todellisuuden välillä

 


Tasapainoilua huolipuheen ja todellisuuden välillä

Vanhustenhoidon ongelmista on puhuttava, jotta epäkohdat – kuten digisyrjäytyminen tai hoitokriisi – saadaan näkyviksi. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava kolikon toinen puoli. Huolipuhe voi lisätä iäkkäiden turhaa pelkoa ja kuormittaa jo valmiiksi tiukoilla olevia hoitajia.

Valtaosa eläkeikäisistä elää omassa kodissaan itsenäisesti ilman raskaita palveluja. Vanhuus itsessään ei ole sairaus tai kriisi, vaan elämänvaihe, joka ansaitsee kunnioitusta. Ongelma ei useinkaan ole ikääntyvissä ihmisissä, vaan siinä, miten joustamattomaksi ja kasvottomaksi ympäröivä yhteiskunta on rakennettu.

Me emme voi vaatia muistisairaalta tai voimansa menettäneeltä vanhukselta täydellistä digiosaamista. Yhteiskunnan on uskallettava olla keskeneräinen ja tarjota vaihtoehtoja: puhelinsoittoja, paperisia kirjeitä ja aitoja, eläviä kohtaamisia. Vasta kun huolehdimme siitä, ettei kukaan putoa digiviidakon rakoihin unohdettuna, voimme sanoa toteuttavamme oikeutta turvalliseen ja inhimilliseen vanhuuteen.


Kommentit

  1. Hanna Helena28. syyskuuta 2026 klo 22.46

    Ei huolipuhe pelota, vaan että puhuminen on juuri sitä mitä on. Pelkkää suunsoittoa vuodesta toiseen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kenellä on varaa hankkia muistisairauden hidastamisen lääkkeet?

Kuva
  Kenellä on varaa hankkia muistisairauden hidastamisen lääkkeet? Muistisairaudet koskettavat suoraan tai läheisenä yli miljoona suomalaista. Puolet omaishoitajista hoitaa muistisairasta läheistään. Alzheimerin tautiin on olemassa hidastavia biologisia lääkkeitä mutta niistä on hyötyä vain, jos ne saadaan käyttöön. Yhdysvalloissa lääkkeet etenevät käyttöön nopeammin kuin Suomessa ja muualla Euroopassa. Suomessakin niitä saa mutta maksavat kymmeniä tuhansia vuodessa. Tutkimukseen pitäisi satsata, niin diagnostiikkaan kuin lääkkeisiinkin. Potilaille lääkkeet ovat siis saavuttamattoman kalliita. Harva saanee niitä vielä vaikka uusi lääke hidastaa taudin etenemistä, ei ainoastaan helpota oireita.
Read more »

Vanhusten hoivaa pitkitetään ja kyse on enää saattohoidosta

Kuva
  Vanhusten hoivaa pitkitetään  Monesti hoivassa on kyse asiantuntijoiden mukaan enää saattohoidosta. Ei olisi vielä 5 vuotta sitten uskonut että tällaisenkin uutisen saa lukea. Viimeistään nyt voi sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle. Tutkimuksen mukaan alueet pitkittävät vanhusten sijoittamista kalliiseen ympärivuorokautiseen hoivaan ja käyttävät ns. yhteisöllistä asumista sekä arviointijaksoja säästökeinoina. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee vasta siinä vaiheessa, kun vanhus on jo hyvin huonossa kunnossa. Kyse on siis saattohoidosta. Käytännössä näin toimittiin pari vuotta sitten oman veljenikin kohdalla. Ihmisarvo ei näytä olevan päättäjille se arvo joka ohjaisi toimintaa. Lain hengen mukaan ei toimita vaan mennään siitä mistä aita on matalin.
Read more »

Muutokset ja mielenterveys

Kuva
  Muutokset ja mielenterveys Ikääntyminen tuo mukanaan monia muutoksia, jotka voivat koetella mielen joustavuutta. Vaikka elämänkokemus antaa usein perspektiiviä, tietyt haasteet ovat ikäihmisten keskuudessa erityisen yleisiä: Näkymätön masennus:  Jopa kolmannes ikäihmisistä kärsii jonkinasteisista mielenterveyshäiriöistä. Masennus jää kuitenkin usein tunnistamatta, sillä sen oireet – kuten väsymys tai ruokahaluttomuus – saatetaan virheellisesti kuitata pelkkänä vanhenemisena tai sekoittaa muistisairauteen. Yksinäisyyden kierre:  Lähipiirin kaventuminen, puolison menetys ja sosiaalisen roolin muuttuminen eläkkeellä altistavat yksinäisyydelle, joka on suora riskitekijä masennukselle ja jopa fyysisille sairauksille. Ahdistuneisuus:  Terveyden heikkeneminen ja tulevaisuuden pelko voivat aiheuttaa jatkuvaa huolta, joka rajoittaa arjen toimintakykyä. Ystävien merkitys mielenterveyden ylläpidossa on valtava.
Read more »