Kiireen varjoja – Palvelutalon inhimillinen puoli unohduksissa



Kiireen varjoja – Palvelutalon inhimillinen puoli unohduksissa 


Tehostetun palvelutalon arki näyttäytyy usein tehokkuusindikaattoreina, lakipykälinä ja tarkasti resursoituina minuutteina. Kun toimintaa ohjaavat pelkät numerot, jotain perustavanlaatuista katoaa. Unohtuu, että jokaisen oven takana asuu ihminen. Ennen aamupalaa jokainen huonokuntoinen asukas on autettava ylös vuoteesta, pestävä, puettava ja lääkittävä. Edellisestä iltapalasta on kulunut jo viisitoista tuntia. Ikääntyneelle näin pitkä paasto on kohtuuton. Seuraava ongelma odottaa heti nurkan takana: kun aamupala venyy, lounas on jo ovella. Aterioiden väliin jäävä aika kutistuu pariin tuntiin, eikä kukaan ehdi syödä kunnolla. Aikataulut on tehty järjestelmää, ei ihmistä varten. 

Inhimillinen kohtaaminen unohtuu. Palvelutalojen asukkaat eivät ole pelkkiä hoidettavia kohteita. He ovat ihmisiä, jotka tarvitsevat lääkkeiden ja puuron lisäksi nähdyksi tulemista. Kun hoitajilla ei ole aikaa pysähtyä kuiskatun avunpyynnön äärelle, palveluasumisesta tulee pelkkää turvattomuuden säilytystä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kenellä on varaa hankkia muistisairauden hidastamisen lääkkeet?

Kuva
  Kenellä on varaa hankkia muistisairauden hidastamisen lääkkeet? Muistisairaudet koskettavat suoraan tai läheisenä yli miljoona suomalaista. Puolet omaishoitajista hoitaa muistisairasta läheistään. Alzheimerin tautiin on olemassa hidastavia biologisia lääkkeitä mutta niistä on hyötyä vain, jos ne saadaan käyttöön. Yhdysvalloissa lääkkeet etenevät käyttöön nopeammin kuin Suomessa ja muualla Euroopassa. Suomessakin niitä saa mutta maksavat kymmeniä tuhansia vuodessa. Tutkimukseen pitäisi satsata, niin diagnostiikkaan kuin lääkkeisiinkin. Potilaille lääkkeet ovat siis saavuttamattoman kalliita. Harva saanee niitä vielä vaikka uusi lääke hidastaa taudin etenemistä, ei ainoastaan helpota oireita.
Read more »

Vanhusten hoivaa pitkitetään ja kyse on enää saattohoidosta

Kuva
  Vanhusten hoivaa pitkitetään  Monesti hoivassa on kyse asiantuntijoiden mukaan enää saattohoidosta. Ei olisi vielä 5 vuotta sitten uskonut että tällaisenkin uutisen saa lukea. Viimeistään nyt voi sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle. Tutkimuksen mukaan alueet pitkittävät vanhusten sijoittamista kalliiseen ympärivuorokautiseen hoivaan ja käyttävät ns. yhteisöllistä asumista sekä arviointijaksoja säästökeinoina. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee vasta siinä vaiheessa, kun vanhus on jo hyvin huonossa kunnossa. Kyse on siis saattohoidosta. Käytännössä näin toimittiin pari vuotta sitten oman veljenikin kohdalla. Ihmisarvo ei näytä olevan päättäjille se arvo joka ohjaisi toimintaa. Lain hengen mukaan ei toimita vaan mennään siitä mistä aita on matalin.
Read more »

Muutokset ja mielenterveys

Kuva
  Muutokset ja mielenterveys Ikääntyminen tuo mukanaan monia muutoksia, jotka voivat koetella mielen joustavuutta. Vaikka elämänkokemus antaa usein perspektiiviä, tietyt haasteet ovat ikäihmisten keskuudessa erityisen yleisiä: Näkymätön masennus:  Jopa kolmannes ikäihmisistä kärsii jonkinasteisista mielenterveyshäiriöistä. Masennus jää kuitenkin usein tunnistamatta, sillä sen oireet – kuten väsymys tai ruokahaluttomuus – saatetaan virheellisesti kuitata pelkkänä vanhenemisena tai sekoittaa muistisairauteen. Yksinäisyyden kierre:  Lähipiirin kaventuminen, puolison menetys ja sosiaalisen roolin muuttuminen eläkkeellä altistavat yksinäisyydelle, joka on suora riskitekijä masennukselle ja jopa fyysisille sairauksille. Ahdistuneisuus:  Terveyden heikkeneminen ja tulevaisuuden pelko voivat aiheuttaa jatkuvaa huolta, joka rajoittaa arjen toimintakykyä. Ystävien merkitys mielenterveyden ylläpidossa on valtava.
Read more »