Vanhusten yksinäisyys on traaginen ongelma


 

Vanhusten yksinäisyys on traaginen ongelma


Yksinäisyys on yksi suurimmista haasteista, joita monet vanhukset kohtaavat. Se voi vaikuttaa heidän fyysiseen, henkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiinsa merkittävästi.

Yksinisyys ilmenee iäkkäillä:

  1. Sosiaalinen eristäytyminen: Vanhukset voivat kokea sosiaalista eristäytymistä, joka johtuu rajoitetusta tai puuttuvasta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Heillä voi olla vähemmän mahdollisuuksia osallistua yhteisöllisiin tapahtumiin, harrastuksiin tai tapaamisiin ystävien kanssa. Sosiaalisen verkoston kaventuminen voi johtua esimerkiksi liikkumisen haasteista, läheisten tai ystävien menetyksestä tai perheenjäsenten asumisesta kaukana.

  2. Tunne hylätyksi tulemisesta: Yksinäisyys voi synnyttää tunteen hylätyksi tulemisesta. Vanhukset voivat kokea, että heidän läheisensä, yhteisönsä tai yhteiskunta eivät välitä heistä riittävästi. Tämä tunne voi aiheuttaa surua, masennusta ja heikentää heidän itsetuntoaan.

  3. Emotionaalinen eristäytyminen: Yksinäisyys voi johtaa myös emotionaaliseen eristäytymiseen. Vanhukset voivat kokea puutetta läheisistä ja merkityksellisistä ihmissuhteista, jolloin heillä voi olla vähemmän mahdollisuuksia jakaa tunteitaan, ilojaan ja huoliaan. Tämä voi heijastua heidän henkiseen hyvinvointiinsa ja aiheuttaa masennusta, ahdistusta tai jopa psykologisia ongelmia.

  4. Fyysinen eristäytyminen: Yksinäisyys voi myös ilmetä fyysisenä eristäytymisenä. Vanhukset voivat joutua viettämään suuren osan ajastaan yksin kotonaan ilman riittävää fyysistä aktiivisuutta tai sosiaalisia kontakteja. Tämä voi johtaa heikentyneeseen fyysiseen kuntoon ja toimintakykyyn sekä lisätä riskiä sairauksien, kuten dementian tai sydän- ja verisuonitautien, kehittymiselle.

Yhteiskunnan tulisi tarjota tukiverkostoja kutenvanhusten palvelukeskusten, päivätoiminnan ja harrastusmahdollisuuksien lisäämistä, vapaaehtoistyön edistämistä sekä teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemiseksi. Lisäksi läheiset, naapurit ja yhteisö voivat olla tärkeitä tukijärjestelmiä, jotka tarjoavat välittämistä, kuuntelemista ja seuraa vanhuksille.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keneltä voimme peräänkuuluttaa vastuullisuutta hoidon saamiseksi?

Kuva
  Keneltä voimme peräänkuuluttaa vastuullisuutta hoidon saamiseksi? Vanha sukulaiseni soitti taannoin sairaalasta. Hän ihmetteli miten napin painalluksen jälkeen hoitajat eivät tule, hän olisi tarvinnut vakavaan sairauteensa kipulääkettä. Hän oli kaatunut yrittäessään takaisin sänkyynsä ja kivut sen vuoksi olivat erityisen kovat. Vanhus ihmetteli myös miten ihmiset eivät tiedä että vanhuksia hoidetaan niin huonosti. Samassa huoneessa oli kolme muuta joilla kaikilla olisi ollut tarpeita. En raaskinut sanoa että käsitykseni mukaan monet ja erityisesti vastuussa olevat poliitikot ja ammattilaiset kyllä tietävät tilanteen olevan surkea mutta eivät kuitenkaan korjaa tilannetta. Suuri yleisökin tietää mutta sieltä ei tule tarpeeksi painetta muuttaa asioita koska ongelma ei juuri nyt ole heille ajankohtainen. Lyhytnäköistä sinänsä koska lähes kaikkien elämässä asia on ajankohtainen ennen pitkää. Ajattelin että onneksi sukulaiseni sentään saa olla sairaalassa sillä yksin kotona tilanne
Read more »

ONKO VANHUSTENHOIDON HENKILÖSTÖN KIELITAITOVAATIMUKSET AJANTASALLA?

Kuva
  ONKO VANHUSTENHOIDON HENKILÖSTÖN KIELITAITOVAATIMUKSET AJANTASALLA? Hoitohenkilökunnan kielitaitovaatimuksista keskustellaan. Esimerkiksi Aasiasta on tullut Suomeen henkilökuntaa. Kullakin tulisi olla tehtäviinsä nähden riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Oikeuden harjoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattia myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Kun henkilökunnasta on pulaa myös kielitaitovaatimuksista tulisi joustaa. Avustavissa tehtävissä pitäisi riittää ystävällisyys ja halu kommunikoida. Mutta vastuuhenkilöillä vuorokohtaisesti tulisi olla täydellinen kielitaso ja ymmärrys.
Read more »

PITÄÄKÖ VANHUSTEN LUOTTAA ROBOTTEIHIN?

Kuva
  PITÄÄKÖ VANHUSTEN LUOTTAA ROBOTTEIHIN? Lapset luottavat robotteihin. Näin uutisoi Computers in human behavior lehti. Jos robotti on luotettava lapset pitivät tutkimuksessa siitä enemmän kuin ihmisestä. Koneen neuvoja noudatettiin. Entä miten olisi vanhusten kohdalla. Olisi mielenkiintoista toistaa sama tutkimusasetelma iäkkäiden kanssa. Tulokset voisivat olla toisenlaisia.
Read more »