Vanhustenhoidon harharetket

  Oletko sinäkin parhaimmassa iässäsi? Moni yli 60 vuotias elää elämänsä parhainta aikaa. Ei ihme, sillä aivot ovat ehkä terävimmillään 55–60-vuotiailla, arvioi Intelligence-tiedelehdessä julkaistu tutkimus. Vaikka i hminen saavuttaa fyysisen ja älyllisen huippunsa 25-vuotiaana, niin älyllisiä kykyjä vaativan tiedonkäsittelyn ulkopuolelle kehkeytyy paljon myöhemmin. Niitä ovat esimerkiksi päättely, muistin laajuus, muistin käsittelyn nopeus ja tunneäly. Mitattuihin ulottuvuuksiin kuuluivat myös viisi suurta persoonallisuuden piirrettä eli ulospäinsuuntautuneisuus, emotionaalinen vakaus, tunnollisuus, avoimuus kokemuksille ja miellyttävyys. Useat ominaisuudet näyttivät tutkimuksessa saavuttavan huippunsa varsin myöhään. Tunnollisuus oli tulosten perusteella huipussaan noin 65 vuoden iässä ja emotionaalinen vakaus vasta 75 vuoden iässä. Kyky vastustaa tiedollisia vinoumia taas voi kohentua pitkälle yli 70 ikävuoden. Tämä taito auttaa tekemään tarkkoja päätöksiä. Ajattelem...

  Onko sinulla mahdollisuus olla läheisten kanssa joulun aikaan? Monille unelmien joulu on olla läheisten kanssa kotona, syödä perinneruokia ja käydä joulusaunassa. Kaikille tämä onni ei ole mahdollista koska läheiset voivat olla kaukana ja moni vanhus joutuu viettämään yksinäisen joulun kotona tai hoivakodissa. Voisitko sinä tarjota yhteistä aikaa yksinäiselle?

  Vanhusten hoivaa pitkitetään  Monesti hoivassa on kyse asiantuntijoiden mukaan enää saattohoidosta. Ei olisi vielä 5 vuotta sitten uskonut että tällaisenkin uutisen saa lukea. Viimeistään nyt voi sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle. Tutkimuksen mukaan alueet pitkittävät vanhusten sijoittamista kalliiseen ympärivuorokautiseen hoivaan ja käyttävät ns. yhteisöllistä asumista sekä arviointijaksoja säästökeinoina. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee vasta siinä vaiheessa, kun vanhus on jo hyvin huonossa kunnossa. Kyse on siis saattohoidosta. Käytännössä näin toimittiin pari vuotta sitten oman veljenikin kohdalla. Ihmisarvo ei näytä olevan päättäjille se arvo joka ohjaisi toimintaa. Lain hengen mukaan ei toimita vaan mennään siitä mistä aita on matalin.

  Miten tähän on tultu vanhusten hoidossa: henkilöstöpula mutta yt-neuvottelut? Säästötavoitteet ovat miljoonia euroja hyvinvointialueilla ja käynnistetään yt-neuvotteluita. Lopputuloksena sadoille ammattilaisille potkut. Miten nykyinen hallitus kehtaa olla viheltämättä peliä poikki? Kyllä hallituspuolueiden arvot ovat muuttuneet kun siunaavat silmää räpäyttämättä vanhusten hoidon ja koko terveydenhoitomme alasajon. Työntekijät pelkäävät syystä työpaikkansa puolesta.

  Monet vanhukset ovat digitaidottomia Ei ihme ettei vanhukset aina halua käyttää teknologiaa. Vaaditaan salasanoja, PIN-koodeja ja ei saa avata linkkejä tai pitää käyttää qr-koodia. Tarvitaan luotettava sukulainen tai ystävä, joka auttaa digiviidakossa. Entä jos ei ole luotettavaa kontaktia?

  Yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen ero Monikaan ei tunne eroa yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välillä. Yhteisöllinen asuminen on palvelua, jossa vanhuksilla on omat asuntonsa. He vastaavat monista askareista kuten pyykinpesusta itse tai omaiset järjestävät tai ostavat palveluja. Hoitaja ei ole paikalla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vanhus asuu palvelukodissa, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden ja hoitoon kuuluu laajemmin palveluita. Yleisesti ottaen vain hyväkuntoinen vanhus pärjää yhteisöllisessä asumisessa.

  Ikäsyrjintää? Vanhusasiavaltuutettu vaatii ikäsyrjinnän kitkemistä. Vanhusten kohdalla ikäsyrjintä näkyy perus- ja ihmisoikeuksien vaarantavien ilmiöiden taustalla. Tällaisia ilmiöitä ovat hoitopaikkojen riittä mättömyys , terveysongelmien hidas hoito ja digitalisaatio. Useat iäkkäiden oikeudet vaarantavat ongelmat olisivat vanhusasiavaltuutetun mukaan ratkaistavissa tai helpotettavissa suunnitelmallisella ikäsyrjinnän torjumisella. Harmi vain ettei hallitus panosta asiaan lainkaan.