Vanhustenhoidon harharetket

  Saattaisin haluta ulkomaisen ystävällisen hoitajan Suomeen tarvitaan tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä paikkaamaan hoitajapulaa. Mielestäni suomen kielellä ei tarvitse selviytyä täydellisesti. Tärkeämpi on se, että asenne on kohdallaan. Ystävällinen ja välittävä kohtelu on vanhukselle jopa tärkein seikka. Kaikki suomalaiset hoitajat eivät osaa arvostaa sitä että kaikesta huolimatta Suomessa on hyvä tasapaino työn ja perhe-elämän välillä, hienot koulutus mahdollisuudet ja toimiva terveydenhuolto. Toivotetaan ulkomaiset työntekijät tervetulleiksi!

  Osa hyvinvointialueista säästää liikaa hoivakotihoidosta Alueet panostavat yhteisölliseen asumiseen koska henkilökuntaa tässä muodossa tarvitaan paljon vähemmän. Hoivakodissa pitää olla ympärivuorokautinen hoito. Ongelma on vain se että monet tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa vanhetessaan. Myös videoyhteyden välityksellä tapahtuvaa etäkotihoitoa aiotaan lisätä. Digitalisaatio tuskin hoitaa tulevaisuudessakaan hauraat vanhukset. Äly hoi! Hyvinvointialueet ovat vieneet vanhustenhoitoa harhapoluille.

  Aivoillemme on liikaa saastetta Nykyään ei saa vai olla. Koko aika pitäisi tehdä, havainnoida tai vähintäänkin tunnistaa joka hetki ja kaikkia tunteitaan. Ei ihme ettei iäkäs ihminen jaksa koska rentoutua ei saisi. Vaikka älykännykkään ei olisikaan addiktiota jonkinlaisessa puhelimen käytön koukussa kaikki ovat tänä päivänä.  Aivomme tarvitsevat lepoa! Jatkuva ylikierroksilla käyminen vaikuttaa esimerkiksi muistiin. Keskittymiskyky saattaa heikentyä oleellisesti.

  Muistisairaudet ovat yleistyneet Kun suuret ikäluokat ikääntyvät, myös sairastavuus kasvaa. Muistisairauksia tutkitaan paljon ja tietoa kertyy. Toimivia lääkkeitä löytyy jo. Mikäli huomaat muistissasi muutoksia, pysähdy ja pyydä apua.  Usein muistin ongelmia on itse vaikea havaita ja niiden myöntäminen saattaa olla vaikeaa. 

  Huononeeko hoito julkisella sektorilla kuinka pitkään? Hyvinvointialueelta luvataan soittaa muttei soittoa kuulu monenkaan viikon jälkeen. Mietin soitanko uudestaan ja onko siitäkään mitään hyötyä. Kysyin sairaanhoitopiirin jonotilannetta minulle annetussa sähköpostissa. Kukaan ei vastannut, ei tullut edes automaattista vastausta. Laitoin toisen viestin. Siitäkin on jo kaksi viikkoa. Onko henkilökunta kapinassa eikä välitä vastata? Missä menee lainsäädännön rjat ja onko mitään hyötyä siitä, jos alkaa oikeuksiaan peräämään. Pitäisikö ihmisien tehdä kunnon kapina hallitusta vastaan? Ja laittaa terveydenhuollosta vastaavat johtamaan siten että rivityöntekijät alkaisivat taas asiakaspalvelun. On tosiasia että terveydenhoito rapistuu vauhdilla!

  Suomalaisten luottamus terveydenhuoltoon horjuu pahasti HS teki gallupin luottamuksesta terveydenhoitoon. Sen mukaan vain hieman yli puolet eli 52 prosenttia luottaa saavansa hyvää sairaalahoitoa, jos sairastuu. Vastaajista 37 prosenttia ei tähän luota ja 11 prosenttia ei osaa sanoa. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat tyytyväisiä tarvittaessa saamaansa kiireettömään terveydenhoitoon. Tyytyväisiä oli 46 prosenttia eli alle puolet vastaajista. Käytännössä jo nyt ikäsyrjintää tapahtuu hoitojen priorisoinnissa. Kun olet vanha ei sinua enää kovin tarkasti tutkita. Moni on havainnut että säästöt kohdistuvat ensiksi vanhoihin. Miten sinä äänestit aluevaaleissa?

  Väkivaltatapaukset hoitokodeissa pelottaa Esimerkiksi muistisairaus saattaa muuttaa ihmistä siten, että hänestä tulee aggressiivinen. Jos tällainen asukas lyö tai potkaisee toista haurasta vanhusta, seuraukset saattavat olla lopullisia. Henkilökunta pitää kouluttaa väkivaltatilanteiden hallintaan ja ennaltaehkäisyyn. On järkyttävää että vanhukset ja omaiset joutuvat pelkäämään väkivaltaa. Tarvittaessa huoneet pitää lukita ainakin yöksi.