Vanhustenhoidon harharetket

  Tekoäly ei pysty parantamaan vanhusten elämää Tekoäly ei ole pystynyt parantamaan vanhusten asemaa. Tavalliset ihmiset saati vanhukset itse eivät sitä kehitä eikä tekoäly -bisnestä kiinnosta ruohonjuuritason parannukset. Teknojättien hallussa oleva kehitystoiminta ei vaivaannu kehitystyöhön koska hauraita vanhuksia pidetään marginaaleina bisneksen kannalta.

  Onko vuorokausirytmisi tasapainossa? Säännöllisellä vuorokauden u nirytmillä tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin ihminen noudattaa samoja nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja. Säännöllinen rytmi on tärkeää, koska poikkeaminen aiheuttaa muita todennäköisemmin sydän- ja verisuonitau tia , ylipaino a , muistisairau tta sekä mielenterveysongelm ia. Mitä enemmän unirytmistä poikkeaa, sitä enemmän riskit lisääntyvät. Vuorokausikiertoa noudattavan sisäinen kello ohjaa kehon toimintoja, kuten hereillä ja unessa vietetyn ajan kiertoa, hormonaalisia prosesseja, aineenvaihduntaa, verenkiertoa, vastustuskykyä, ruokahalua ja mielentilaa. Esimerkiksi myöhään valvominen saattaa vaikuttaa hormonitasoihin.

  Köytetäänkö minut vanhana vöihin? Julkisuudessa uutisoitiin taannoin että alzheimerin tautia sairastanut vanhus oli sidottu tuoliin. Hän oli sidottu siksi ettei yksikössä ollut riittävästi henkilökuntaa. Tällainen uutinen saa pelkäämään vanhuutta. Miten minun ja läheisieni käy kun todennäköisyys joutua hoitokotiin on suuri elämän loppuvaiheessa?

  Ovihälytin ja muistisairaus Tietyssä muistisairauden vaiheessa on suuri riski että muistisairas henkilö lähtee kodista harhailemaan ulos. Erityisesti talvella tämä voi olla vaarallista jos jalassa on pelkät tohvelit ja henkilö on ilman päällysvaatteita. Ulko-oveen asennettava ovihälytin kertoo, että ovesta on kuljettu. Jos hoitaja pääsee tarkastamaan tilanteen nopeasti, vanhus saadaan ohjattua turvaan. Mutta usein hoitaja ei ennätä paikalle niin nopeasti. Poliisi mukaan hälytystehtäviä tällaisissa tapauksissa on enenevästi. Teknologia ei korvaa ihmishoitajaa.

  Muistisairauden edetessä palvelutarve kasvaa Muistisairaiden määrä kasvaa Suomessa. Uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 23 000. Kotihoidon piiriin päästessään asiakkaiden kognitiivinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky on aiempaa heikompi. Omaisten huolehtiminen muistisairaista on välttämätöntä. Mutta miten ne muistisairaat pärjäävät, joilla ei ole omaisia?

  Varallisuus ja hoiva Tulevaisuudessa vanhusten omaa varallisuutta käytetään hoivassa enenevästi. Monen mielestä se on väistämätöntä. Jos on varaa maksaa niin silloin voisi käyttää edes jonkun osuuden varallisuudesta oman hyvinvoinnin eteen. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee kuitenkin täysimääräisesti huolehtia varattomista vanhuksista. Se on ihmisarvon mitta. 

  Ihanko oikeasti etätyötä perustellaan vanhusten hoidossa? Hyvinvointialueet perustelevat säästöjä vanhusten hoidossakin työn tehostamisella ja etäpalvelujen lisäämisellä, joiden luvataan korvaavan hoitajien irtisanomiset. Kyllä on aikoihin eletty! Haluaisitko rakkaan vanhempasi olevan etähoitajan armoilla mikäli isäsi tai äitisi tarvitsisi päivittäistä apua? Miksi ikääntyneiden palveluita vähennetään nyt , kun vanhusten ja pitkäikäisten määrä kasvaa?  Etätyön tuoma muutos tulee näkymään yhä enemmän kurjistumisena vanhojen ihmisten arjessa.

Vanhusten aivot ja ikääntyminen Tutkimusten mukaan varhainen ikääntyminen tapahtuu ihmisellä 66–83 vuoden ikäisinä ja myöhäinen ikääntyminen yli 83 vuotiaana. Näissä vanhuuden vaiheissa tapahtuu yhteyksien heikentyminen erityisesti aivojen valkeassa aineessa. Varhainen ikääntyminen alkaa noin 66 vuoden iässä ja myöhäinen ikääntyminen noin 83 vuoden kohdalla. Näissä vaiheissa aivojen kokonaisrakenne alkaa hajota. Silti monet yli 83 vuotiaat ovat teräviä aivoiltaan. Ikääntyminen tapahtuu hyvin yksilöllisesti.

  Vanhukset eivät halua olla vaivaksi Vaikka sydämestä ottaisi niin silti useat vanhukset eivät hevin kutsu ambulanssia yöaikaan. 112 numeroon voi soittaa koska tahansa yöllä. Silti yöt sinnitellään. Ja kaikkein mieluiten pärjätään kotona kun ensiapua on saatu. Ettei olisi vaivaksi.

  Hoiva on kaunista oikein toteutuessaan Vanhuus on arvokasta tässä ja nyt. Aikaa ei ole hukattavaksi. Toteutuessaan oikein hoiva on kaunista. Vanhus tarvitsee ennen kaikkea lämpöä, huolenpitoa ja turvaa. Hoiva on inhimillisen vanhuuden ydin. Usein vaaditaan asennemuutosta terveydenhoidossa, hoitolaitoksissa ja omaishoidossakin, jotta hoiva näyttäytyisi kauniina!

  Varaudutaanko sotaan tosissaan alueilla? Ukrainan sota ja epävarma maailman tilanne ovat herättäneet muun muassa sotasairaaloiden perustamisen tarpeen. Nyt investoidaan sairaaloiden maanalaisiin tiloihin ja tilojen siirrettävyyteen. Alueet alkaa kouluttamaan henkilöstöään toimimaan sotatilanteessa. Mihin tämä maailma on menossa?

  Nukutko hyvin? Huonosti nukkuvien ihmisten aivot näyttävät vanhemmilta kuin ovatkaan tutkimuste n mukaan .  T ätä voi selittää muun muassa univajeen aiheuttama matala-asteinen tulehdus elimistössä.  N ukkumistottumukset ja huono uni  voivat vaikuttaa muistisairauden kehittymiseen. Huono uni voi johtua monesta tekijästä. Stressi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Tai fyysiset syyt kuten uniapnea ja huono hengittäminen estävät hyvää unta.

  Oletko sinäkin parhaimmassa iässäsi? Moni yli 60 vuotias elää elämänsä parhainta aikaa. Ei ihme, sillä aivot ovat ehkä terävimmillään 55–60-vuotiailla, arvioi Intelligence-tiedelehdessä julkaistu tutkimus. Vaikka i hminen saavuttaa fyysisen ja älyllisen huippunsa 25-vuotiaana, niin älyllisiä kykyjä vaativan tiedonkäsittelyn ulkopuolelle kehkeytyy paljon myöhemmin. Niitä ovat esimerkiksi päättely, muistin laajuus, muistin käsittelyn nopeus ja tunneäly. Mitattuihin ulottuvuuksiin kuuluivat myös viisi suurta persoonallisuuden piirrettä eli ulospäinsuuntautuneisuus, emotionaalinen vakaus, tunnollisuus, avoimuus kokemuksille ja miellyttävyys. Useat ominaisuudet näyttivät tutkimuksessa saavuttavan huippunsa varsin myöhään. Tunnollisuus oli tulosten perusteella huipussaan noin 65 vuoden iässä ja emotionaalinen vakaus vasta 75 vuoden iässä. Kyky vastustaa tiedollisia vinoumia taas voi kohentua pitkälle yli 70 ikävuoden. Tämä taito auttaa tekemään tarkkoja päätöksiä. Ajattelem...

  Onko sinulla mahdollisuus olla läheisten kanssa joulun aikaan? Monille unelmien joulu on olla läheisten kanssa kotona, syödä perinneruokia ja käydä joulusaunassa. Kaikille tämä onni ei ole mahdollista koska läheiset voivat olla kaukana ja moni vanhus joutuu viettämään yksinäisen joulun kotona tai hoivakodissa. Voisitko sinä tarjota yhteistä aikaa yksinäiselle?

  Vanhusten hoivaa pitkitetään  Monesti hoivassa on kyse asiantuntijoiden mukaan enää saattohoidosta. Ei olisi vielä 5 vuotta sitten uskonut että tällaisenkin uutisen saa lukea. Viimeistään nyt voi sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle. Tutkimuksen mukaan alueet pitkittävät vanhusten sijoittamista kalliiseen ympärivuorokautiseen hoivaan ja käyttävät ns. yhteisöllistä asumista sekä arviointijaksoja säästökeinoina. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee vasta siinä vaiheessa, kun vanhus on jo hyvin huonossa kunnossa. Kyse on siis saattohoidosta. Käytännössä näin toimittiin pari vuotta sitten oman veljenikin kohdalla. Ihmisarvo ei näytä olevan päättäjille se arvo joka ohjaisi toimintaa. Lain hengen mukaan ei toimita vaan mennään siitä mistä aita on matalin.

  Miten tähän on tultu vanhusten hoidossa: henkilöstöpula mutta yt-neuvottelut? Säästötavoitteet ovat miljoonia euroja hyvinvointialueilla ja käynnistetään yt-neuvotteluita. Lopputuloksena sadoille ammattilaisille potkut. Miten nykyinen hallitus kehtaa olla viheltämättä peliä poikki? Kyllä hallituspuolueiden arvot ovat muuttuneet kun siunaavat silmää räpäyttämättä vanhusten hoidon ja koko terveydenhoitomme alasajon. Työntekijät pelkäävät syystä työpaikkansa puolesta.

  Monet vanhukset ovat digitaidottomia Ei ihme ettei vanhukset aina halua käyttää teknologiaa. Vaaditaan salasanoja, PIN-koodeja ja ei saa avata linkkejä tai pitää käyttää qr-koodia. Tarvitaan luotettava sukulainen tai ystävä, joka auttaa digiviidakossa. Entä jos ei ole luotettavaa kontaktia?

  Yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen ero Monikaan ei tunne eroa yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välillä. Yhteisöllinen asuminen on palvelua, jossa vanhuksilla on omat asuntonsa. He vastaavat monista askareista kuten pyykinpesusta itse tai omaiset järjestävät tai ostavat palveluja. Hoitaja ei ole paikalla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vanhus asuu palvelukodissa, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden ja hoitoon kuuluu laajemmin palveluita. Yleisesti ottaen vain hyväkuntoinen vanhus pärjää yhteisöllisessä asumisessa.

  Ikäsyrjintää? Vanhusasiavaltuutettu vaatii ikäsyrjinnän kitkemistä. Vanhusten kohdalla ikäsyrjintä näkyy perus- ja ihmisoikeuksien vaarantavien ilmiöiden taustalla. Tällaisia ilmiöitä ovat hoitopaikkojen riittä mättömyys , terveysongelmien hidas hoito ja digitalisaatio. Useat iäkkäiden oikeudet vaarantavat ongelmat olisivat vanhusasiavaltuutetun mukaan ratkaistavissa tai helpotettavissa suunnitelmallisella ikäsyrjinnän torjumisella. Harmi vain ettei hallitus panosta asiaan lainkaan.

  Yksityisiä hoitopaikkoja olisi Samaan aikaan kun hyvinvointialueet kamppailevat löytääkseen vanhuksille hoitopaikkoja, yksityisillä hoivafirmoilla on reilusti vapaita paikkoja.  Hyvinvointialueet sijoittavat vanhuksia liian usein kauas kotikunnista, koska läheltä ei ole löytynyt sopivia hoitopaikkoja. Vanhusten hoitopaikoista ei olisi pulaa, sillä yksityisillä firmoilla on reilusti vapaita paikkoja. Suurin osa hyvinvointialueista säästää, eivätkä ne mielellään osta yksityisiä palveluita. Harvalla vanhuksella on itse varaa maksaa asuminen yksityisessä hoivakodissa.