Vanhustenhoidon harharetket

  Vanhusten hoivaa pitkitetään  Monesti hoivassa on kyse asiantuntijoiden mukaan enää saattohoidosta. Ei olisi vielä 5 vuotta sitten uskonut että tällaisenkin uutisen saa lukea. Viimeistään nyt voi sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle. Tutkimuksen mukaan alueet pitkittävät vanhusten sijoittamista kalliiseen ympärivuorokautiseen hoivaan ja käyttävät ns. yhteisöllistä asumista sekä arviointijaksoja säästökeinoina. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee vasta siinä vaiheessa, kun vanhus on jo hyvin huonossa kunnossa. Kyse on siis saattohoidosta. Käytännössä näin toimittiin pari vuotta sitten oman veljenikin kohdalla. Ihmisarvo ei näytä olevan päättäjille se arvo joka ohjaisi toimintaa. Lain hengen mukaan ei toimita vaan mennään siitä mistä aita on matalin.

  Miten tähän on tultu vanhusten hoidossa: henkilöstöpula mutta yt-neuvottelut? Säästötavoitteet ovat miljoonia euroja hyvinvointialueilla ja käynnistetään yt-neuvotteluita. Lopputuloksena sadoille ammattilaisille potkut. Miten nykyinen hallitus kehtaa olla viheltämättä peliä poikki? Kyllä hallituspuolueiden arvot ovat muuttuneet kun siunaavat silmää räpäyttämättä vanhusten hoidon ja koko terveydenhoitomme alasajon. Työntekijät pelkäävät syystä työpaikkansa puolesta.

  Monet vanhukset ovat digitaidottomia Ei ihme ettei vanhukset aina halua käyttää teknologiaa. Vaaditaan salasanoja, PIN-koodeja ja ei saa avata linkkejä tai pitää käyttää qr-koodia. Tarvitaan luotettava sukulainen tai ystävä, joka auttaa digiviidakossa. Entä jos ei ole luotettavaa kontaktia?

  Yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen ero Monikaan ei tunne eroa yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välillä. Yhteisöllinen asuminen on palvelua, jossa vanhuksilla on omat asuntonsa. He vastaavat monista askareista kuten pyykinpesusta itse tai omaiset järjestävät tai ostavat palveluja. Hoitaja ei ole paikalla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vanhus asuu palvelukodissa, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden ja hoitoon kuuluu laajemmin palveluita. Yleisesti ottaen vain hyväkuntoinen vanhus pärjää yhteisöllisessä asumisessa.

  Ikäsyrjintää? Vanhusasiavaltuutettu vaatii ikäsyrjinnän kitkemistä. Vanhusten kohdalla ikäsyrjintä näkyy perus- ja ihmisoikeuksien vaarantavien ilmiöiden taustalla. Tällaisia ilmiöitä ovat hoitopaikkojen riittä mättömyys , terveysongelmien hidas hoito ja digitalisaatio. Useat iäkkäiden oikeudet vaarantavat ongelmat olisivat vanhusasiavaltuutetun mukaan ratkaistavissa tai helpotettavissa suunnitelmallisella ikäsyrjinnän torjumisella. Harmi vain ettei hallitus panosta asiaan lainkaan.

  Yksityisiä hoitopaikkoja olisi Samaan aikaan kun hyvinvointialueet kamppailevat löytääkseen vanhuksille hoitopaikkoja, yksityisillä hoivafirmoilla on reilusti vapaita paikkoja.  Hyvinvointialueet sijoittavat vanhuksia liian usein kauas kotikunnista, koska läheltä ei ole löytynyt sopivia hoitopaikkoja. Vanhusten hoitopaikoista ei olisi pulaa, sillä yksityisillä firmoilla on reilusti vapaita paikkoja. Suurin osa hyvinvointialueista säästää, eivätkä ne mielellään osta yksityisiä palveluita. Harvalla vanhuksella on itse varaa maksaa asuminen yksityisessä hoivakodissa.

  Kenellä on varaa hankkia muistisairauden hidastamisen lääkkeet? Muistisairaudet koskettavat suoraan tai läheisenä yli miljoona suomalaista. Puolet omaishoitajista hoitaa muistisairasta läheistään. Alzheimerin tautiin on olemassa hidastavia biologisia lääkkeitä mutta niistä on hyötyä vain, jos ne saadaan käyttöön. Yhdysvalloissa lääkkeet etenevät käyttöön nopeammin kuin Suomessa ja muualla Euroopassa. Suomessakin niitä saa mutta maksavat kymmeniä tuhansia vuodessa. Tutkimukseen pitäisi satsata, niin diagnostiikkaan kuin lääkkeisiinkin. Potilaille lääkkeet ovat siis saavuttamattoman kalliita. Harva saanee niitä vielä vaikka uusi lääke hidastaa taudin etenemistä, ei ainoastaan helpota oireita.

  Iäkkäät ovat eriarvoisessa asemassa kotihoidossa Maassamme eri alueiden vanhukset saavat varsinaisia kotihoidon käyntejä eriarvoisesti. Alueilla olisi THL:n mukaan hyvä miettiä, mistä nämä erot ovat syntyneet, ja tarvittaisiinko kotihoitoon lisää resursseja. Kotihoidon työntekijät ovat yhä useammin yhteydessä vanhuksiin etänä esimerkiksi videoyhteyksin.Jos kotihoidon palveluista säästetään, raskaampien ja kalliimpien palveluiden käyttö lisääntyy, kun kotona sattuu kaatumisia. Tällainen säästö saattaa johtaa pitkiinkin sairaalajaksoihin.

  Miksi etähoiva yleistyy ? Julkisesti järjestettyä kotihoitoa saavien ihmisten kokonaismäärä on Suomessa laskussa jo kolmatta vuotta peräkkäin, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. THL:n mukaan et äkontaktien määrä kasvoi vuonna 2024 noin viidenneksen edellisvuodesta.  Jopa muistisairaille tehdää n etäkontakteja vaikkei se ei sovi heille ollenkaan. Eihän muistisairas muista olla videoyhteydessä tai kertoa puhelimessa asioita josko edes osaa käyttää laitteita. Tässä ei todellakaan mennä järki edellä!

  Olisiko sinusta ympärivuorokautiseksi vanhempasi hoitajaksi? Oletko jo joutunut ottamaan enemmän vastuuta ikääntyvistä vanhemmistasi ja aiot hoitaa heidät loppuun saakka? Olisit siis kolmessa vuorossa ja muu ansiotyö olisi hankalaa. Vanhustenhoito on raskasta työtä, jatkuvaa vahtimista ja avustamista. Olisiko sinulla edes riittävää koulutusta ja tietoa? Siinäpä kysymyksiä mietittäväksi. Varsinkin jos on vielä oma perhe ja pienet lapset hoidettavana. Tähän suuntaan selvästi yhteiskunta kuitenkin asiaa ajaa.

  Yhteisöllisyyden pitäisi lisätä kanssakäymistä Yhteisöllisyydessä pitäisi olla mahdollista säilyttää oma yksityisyys, mutta tarjolla olisi ystäviä, kavereita, joiden kanssa seurustella, vaihtaa ajatuksia, käydä kävelyllä tai kaupoilla. Tarjolla olisi myös turvaa, jota yksin asuvilta puuttuu. Vanhustenhoidossa yhteisöllistä asumista on tarjottu henkilöille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Kyse ei enää ole yhteisöllisyydestä. Hyväkuntoisempien tulisi päästä tähän asumismuotoon kohtuullisin kustannuksin.

  Tutkimukset osoittavat ihmisten pelkäävän vanhenemista Yksinäisyys pelottaa monia eniten vanhenemisessa. Compass Group Suomen tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista uskoo merkittävä osan vanhuksista elävän viiden vuoden kuluttua kokonaan ilman fyysisiä sosiaalisia kohtaamisia. 85 prosenttia uskoo, että vanhusten aliravitsemus kotona aiheuttaa erilaisia ongelmia ja lisäpalveluiden tarvetta. Mitä voimme tehdä estääksemme tämän skenaarion? Meneekö teknologiausko liian pitkälle?

  Kaikki vanhat ihmiset eivät halua puhua tunteistaan Tunteita puhuminen saattaa olla vaikeaa. Veljenikään ei puhunut lähestyvästä kuolemastaan kenenkään kanssa. Hän ei myöskään valittanut. Monesti on harmillista jos puoliso ei puhu. Vielä harmillsempaa on jos hän valittaa koko ajan. Tunteiden lakaiseminen maton alle tuntuu h elpommalta. Tunteet kuitenkin ovat läsnä ja voi helpottaa puhua asioista su o raan.

  Syöpä hoitoja jätetään väliin rahan puutteen takia Tuntuu hullulta hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset. Ikään kuin loukkaukselta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia kohtaan. Jos ei ole rahaa, hoitoja lykätään. Se voi maksaa hengen. M aksukattojen omavastuiden nousu vaikuttaa tutkimusten mukaan.

  Digihoitoa? Digitaidottomuus on ikääntyneillä yleistä. Etähoidon lisäämisellä tavoitellaan säästöjä, mutta tuleeko niitä ja saavatko vanhukset lainkaan hoitoa? Myös ikääntyneiden kotihoidon käyntejä on muutettu yhä enemmän etäkotihoidoksi. Tämä on aiheuttanut monelle iäkkäälle turvattomuutta ja vaarallisia tilanteita. Omaiset, jos niitä sattuu olemaan, ovat kovilla. Entä yksinäiset vanhukset? Kuka vastaa turvallisuudesta vai ei kukaan?

  Kuka välittää vanhuksista? Suomen hallitus ei näytä olevan kiinnostunut parantamaan vanhusten hoivaa. Se ottaa velkaa veronkevennyksiin jotka eivät lämmitä haurasta vanhusta.  Työllisyyskään ei ole kasvanut tällaisten toimien ansiosta vaan päinvastoin. Vanhusten päivätoiminnasta säästetään. Sekin on liian kallista? Jotain tarvitsisi tehdä nopeasti.

  Tavoitteletko olematonta onnea? Älä tavoittele onnea oman napasi ympäriltä. Psykologian tutkimukset todistavat että sellainen onni on kestämätöntä. Ihminen yrittää aina vain saada lisää itselleen. Pettymykset kuuluvat elämään ja niihin pitää suhtautua myös siten. Hae sen sijaan kestävää onnea toisten ihmisten auttamisesta. Ihminen saa merkityksensä silloin, kun hän jollain tavalla liittyy siihen yhteisöön, missä hän elää.

  Vaikutettiinko äänestämällä terveydenhoidon surkeaan jamaan? Mihin asioihin terveydenhoidossa voi edes kuvitella äänestämällä vaikuttavansa? Vai äänestimmekö väärin ja päättäjien päätökset sattuvat nyt omaan nilkkaan? Sama meno jatkuu, jonot kasvavat ja lääkärikäynnillä saa julkisessa terveydenhoidossa odottaa lähes koko päivän vaikka aikakin olisi varattu.  Tiedämme että rahat ovat tiukalla. Lisärahaa ei saa koska on "tärkeämpiä" kohteita.

  Saatko nukuttua? Alzheimerin tauti on aivojen rappeumasairaus ja yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Tutkimuksen mukaan unihäiriöt, jotka ovat yleisiä keski-ikäisillä ja vanhemmilla aikuisilla, voivat liittyä Alzheimerin taudin kehittymiseen ja kognitiiviseen heikkenemiseen. Jos sinulla on vaikeuksia nukkumisen suhteen puhu niistä lääkärillesi.

  Saammeko julkista ympärivuorokautista hoitoa jos tarvitsemme? Ostettu ympärivuorokautinen hoito maksaa useita tuhansia euroja kuussa. Ainoastaan hyvin pieni kaikkein rikkaimpien vähemmistö voi ostaa sitä omilla rahoillaan. Suomalaiset luottavat heikosti vanhuspalveluihin. Ei ihme sillä juuri sieltä lyhytnäköisesti leikataan. Hoitolaitokset itse leikkaavat jopa vaipoista! Vaalien jälkeen asia kiinnostaa enää harvoja ja siksi uusiin hulluuksiin mennään helpommin.