Vanhustenhoidon harharetket

  Mitä kun teknologia ei toimi eikä vanhus osaa käyttää sitä? Saimme lukea taannoin, että vanhus hälytti huoneessaan turvarannekkeensa kautta 11 kertaa apua tunnin aikana, mutta kukaan ei kuullut. Hoivakodin puhelimet olivat pois päältä, ja vanhus kuoli yksin apua saamatta. Tässä kyseessä oli laiminlyönti hoitajien puolelta. Paitsi henkilökunnan välinpitämättömyys teknologiaa ja hyvää hoitoa kohtaan, teknologia saattaa pettää. Ranneke saattaa lakata toimimasta ja videoyhteys pettää. Teknologiaan ei tule luottaa liiaksi.

  Vanhusten kuntoutus kannattaa Säästöjen vuoksi vanhusten kuntoutuksesta on monasti luovuttu vaikka kuntoutus toisi ja säilyttäisi toimintakykyä pärjätä kotona. Liikuntakyky ja yleiskunto voi heikentyä vanhuksilla monesta syystä mutta lihakset vahvistuvat, kun niitä käytetään.Sairaalaan joutuminen heikentää lähes aina liikuntakykyä. Jos liikuntakyky on ollut heikko jo sairaalan joutuessa, saattaa se heikentyä parissa viikossa niin, että kotona itsenäisesti pärjääminen ei ole enää mahdollista. Kuntoutuminen on mahdollista jos vanhus itse on motivoitunut!

  Auttaisivatko yhdistykset kotihoidossa? Taas yksi uusi avaus. Yhdistykset kotihoidon avuksi. Kannattaa muistaa että tällöin myönnetään yhteiskunnan pienempi vastuu. Saattaa auttaa kun kotitalousvähennystä voitaisiin käyttää laajemmin. Entä varattomat vanhukset? Miten heidän käy?

  Hoitajia oltava riittävästi Hoivakotien tilanne on vain huonontunut. Hoitajia olisi oltava hoidettavien tarpeisiin nähden riittävästi. Näin ei ole. Omavalvontahan ei toimi jos hoitokotien toiminta on pielessä. Puutteita ei ole korjattu. On selvää että riippumatonta valvontaa tarvitaan omavalvonnan lisäksi. Mikä on pielessä? Hallituksella olisi valta suunnata hoitajia vanhustenhoitoon muttei se niin tee.

  RANNEKE EI PELASTA VANHUSTA Vanhus kuoli hoivakodissa Espoossa, koska henkilökunnan hälytyspuhelimien akut olivat loppu. Voi vain kuvitella mikä hätä vanhuksella oli hänen hälyttäessään apua hälytysrannekkeellaan 11 kertaa tunnin aikana. Hälytyksiin ei reagoitu. Niitä ei kuultu. Kyseessä oli vakava laiminlyönti. Teknologia ei toimi mikäli ihminen ei ole ajan tasalla. 

  Miten voit vaikuttaa omaan ja muiden arkeen? Pidä seuraavista kiinni:  Päätäntävalta omista asioista:  Osallistu aktiivisesti hoitoasi koskevaan keskusteluun ja ilmaise omat toiveesi ja arvosi rohkeasti. Kokemustiedon jakaminen:  Sinulla on vuosikymmenten viisaus. Tarinoiden ja taitojen jakaminen nuoremmille sukupolville on merkittävä kulttuuriteko. Yhteisöllinen aktiivisuus:  Pienikin osallistuminen, kuten asukastoimikunnan kokoukset tai naapurin tervehtiminen, muovaa elinympäristöäsi. Digitaalinen osallisuus:  Opettelemalla digitaalisia taitoja pysyt kiinni yhteiskunnan palveluissa ja keskusteluissa.

  Tuolijumppahetki ikäihmisen päiväohjelmaan Tuolijumppa , joka vilkastuttaa verenkiertoa ja pitää nivelet joustavina.  Sen voi tehdä vaikka uutisia katsoessa! 5 minuutin hyvän mielen tuolijumppa: Nilkkojen pyörittely:  Nosta jalat hieman irti lattiasta ja pyörittele nilkkoja molempiin suuntiin. Tämä parantaa tasapainoa ja laskee turvotusta. Polven ojennukset:  Suorista vuorotellen oikea ja vasen jalka eteen. Tunne jännitys reisissä – ne ovat tärkeimmät lihakset tuolilta nousemiseen. Hartiapyöritykset:  Nosta hartiat korviin ja rullaa ne rennosti taakse. Toista muutaman kerran avataksesi rintakehää ja parantaaksesi ryhtiä. Käsien kurotukset:  Kurkota kohti kattoa vuorokäsin, kuin poimisit omenoita puusta. Tämä venyttää kylkiä ja parantaa hengitystä. Marssi istuen:  Nosta polvia vuorotellen reippaasti ylös ja anna käsien heilua mukana. Saat sykkeen nousemaan lempeästi. Liike on lääkettä.

  Muutokset ja mielenterveys Ikääntyminen tuo mukanaan monia muutoksia, jotka voivat koetella mielen joustavuutta. Vaikka elämänkokemus antaa usein perspektiiviä, tietyt haasteet ovat ikäihmisten keskuudessa erityisen yleisiä: Näkymätön masennus:  Jopa kolmannes ikäihmisistä kärsii jonkinasteisista mielenterveyshäiriöistä. Masennus jää kuitenkin usein tunnistamatta, sillä sen oireet – kuten väsymys tai ruokahaluttomuus – saatetaan virheellisesti kuitata pelkkänä vanhenemisena tai sekoittaa muistisairauteen. Yksinäisyyden kierre:  Lähipiirin kaventuminen, puolison menetys ja sosiaalisen roolin muuttuminen eläkkeellä altistavat yksinäisyydelle, joka on suora riskitekijä masennukselle ja jopa fyysisille sairauksille. Ahdistuneisuus:  Terveyden heikkeneminen ja tulevaisuuden pelko voivat aiheuttaa jatkuvaa huolta, joka rajoittaa arjen toimintakykyä. Ystävien merkitys mielenterveyden ylläpidossa on valtava.

  Vapaaehtoistyö – Pieni hetki sinulle, suuri merkitys vanhukselle Vapaaehtoistyö vanhusten parissa on yksi helpoimmista tavoista tehdä hyvää. Se ei vaadi erityistaitoja –  oma persoona ja läsnäolo  riittävät. Vapaaehtoisena voit olla se kirkas hetki päivässä, joka katkaisee yksinäisyyden. Olipa kyseessä lyhyt ulkoilulenkki, juttutuokio kahvikupin äärellä tai lehden luku, avullasi on suora vaikutus ikäihmisen elämänlaatuun. Samalla saat itsekin uusia näkökulmia ja lämpimiä kohtaamisia. Kuten Punainen Risti toteaa, ystävän merkitys on korvaamaton. Ryhdy vapaaehtoiseksi ja anna palanen ajastasi – se on arvokkain lahja, jonka voit antaa.

  Hyvä mieli on vanhuuden tärkein voimavara Vanhustyössä ja arjessa ikäihmisten kanssa keskitytään usein fyysiseen terveyteen ja turvallisuuteen. M utta m iksi hyvä mieli on niin kriittinen? Terveyden tukipilari:  Tutkimukset osoittavat, että elämänilo ja positiivinen vire vahvistavat vastustuskykyä ja voivat jopa nopeuttaa toipumista sairauksista. Mielenterveystalon mukaan mielen hyvinvointi on keskeinen osa kokonaisterveyttä. Toimintakyvyn ylläpito:  Kun mieli on virkeä, kynnys lähteä liikkeelle, osallistua ja harrastaa madaltuu. Sosiaalinen aktiivisuus ehkäisee tutkitusti yksinäisyyttä ja masennusta. Elämänlaatu tässä ja nyt:  Vanhuus ei ole vain odottamista, vaan elämänvaihe, jossa on lupa nauttia. Pienet hetket – kuppi hyvää kahvia, tuttu laulu tai nauru ystävän kanssa – ovat arvokkaita tekoja hyvän mielen eteen.

  Tärkeät sosiaaliset kontaktit Tutkimusten mukaan v ähäiset sosiaaliset kontaktit voivat kiihdyttää ikääntyneiden henkisten toimintojen heikkenemistä silloinkin, kun ihminen ei itse koe olevansa yksinäinen. Yksinäisyys on yhteydessä iäkkäiden ihmisten muistiin, kielellisiin toimintoihin ja ongelmanratkaisukykyyn. Vanhuksen eristäytyminen saattaa aiheuttaa nopeaa kognitiivista heikentymistä. Eristäytyminen rasittaa aivoja. Voisi luulla että vain informaatiotulva rasittaa mutta tutkimusten mukaan myös eristäytyminen rasittaa aivoja yhtä lailla.

  Mihin tekoälyä käytetään vanhustenhoidossa? EU:n uusi tekoälyasetus mahdollistaa potilaiden riskitekijöiden etsimisen datasta. Siksi tekoälyä voidaan käyttää ajansäästäjänä etsittäessä tietoa useista lähteistä. Palvelutarpeen arvioinnissa se on tämän päivän työkalu. Päätökset tekevät ammattilaiset Myös virtuaalikirjuria käytetään. Se on tapa säästää kodinhoitajien aikaa kirjaamiselta asiakastyöhön. Tekoäly palvelee siis enimmäkseen vanhustenhoidon henkilöstöä.

  Vanhuksilla on kärsivällisyyden kyky Vanhusten psykologinen kestävyys auttaa heitä selviytymään vaikeuksista. Odottaminen on luonnollista vaikka tylsää. Nuoret eivät ole tottuneet odottamaan digitaalisessa maailmassa mutta vanhukset ovat. Kärsivällisyys on avaintekijä psykologisessa kestävyydessä. Siksi vanhat sukupolvet ovat kestävämpiä. He tietävät että pettymyksetkin kuuluvat elämään. Luopuminenkin on väistämätöntä.

  Karmeita otsikoita hoivalaitoksista " Hoitajat riuhtoivat 70-vuotiasta muistisairasta, penkoivat huoneen ja söivät joulusuklaat – tyttäret näkivät kaiken”. Selkäpiitä karmii kun tällaista lukee. Tämä tapaus tuli onnekkaasti ilmi mutta kuinkahan monta tapausta ei koskaan paljastu. Sukulaiseni sanoi vielä eläessään eräässä yksikössä omasta kaltoinkohtelukokemuksestaan ”ei kannata valittaa, kosto vain seuraa”. Emme siis valittaneet vaikka tarjouduin viemään asiaa eteenpäin. Hoitolaitosten omavalvonta ei todellakaan riitä eikä toimi.

  Tekoäly ei pysty parantamaan vanhusten elämää Tekoäly ei ole pystynyt parantamaan vanhusten asemaa. Tavalliset ihmiset saati vanhukset itse eivät sitä kehitä eikä tekoäly -bisnestä kiinnosta ruohonjuuritason parannukset. Teknojättien hallussa oleva kehitystoiminta ei vaivaannu kehitystyöhön koska hauraita vanhuksia pidetään marginaaleina bisneksen kannalta.

  Onko vuorokausirytmisi tasapainossa? Säännöllisellä vuorokauden u nirytmillä tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin ihminen noudattaa samoja nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja. Säännöllinen rytmi on tärkeää, koska poikkeaminen aiheuttaa muita todennäköisemmin sydän- ja verisuonitau tia , ylipaino a , muistisairau tta sekä mielenterveysongelm ia. Mitä enemmän unirytmistä poikkeaa, sitä enemmän riskit lisääntyvät. Vuorokausikiertoa noudattavan sisäinen kello ohjaa kehon toimintoja, kuten hereillä ja unessa vietetyn ajan kiertoa, hormonaalisia prosesseja, aineenvaihduntaa, verenkiertoa, vastustuskykyä, ruokahalua ja mielentilaa. Esimerkiksi myöhään valvominen saattaa vaikuttaa hormonitasoihin.

  Köytetäänkö minut vanhana vöihin? Julkisuudessa uutisoitiin taannoin että alzheimerin tautia sairastanut vanhus oli sidottu tuoliin. Hän oli sidottu siksi ettei yksikössä ollut riittävästi henkilökuntaa. Tällainen uutinen saa pelkäämään vanhuutta. Miten minun ja läheisieni käy kun todennäköisyys joutua hoitokotiin on suuri elämän loppuvaiheessa?

  Ovihälytin ja muistisairaus Tietyssä muistisairauden vaiheessa on suuri riski että muistisairas henkilö lähtee kodista harhailemaan ulos. Erityisesti talvella tämä voi olla vaarallista jos jalassa on pelkät tohvelit ja henkilö on ilman päällysvaatteita. Ulko-oveen asennettava ovihälytin kertoo, että ovesta on kuljettu. Jos hoitaja pääsee tarkastamaan tilanteen nopeasti, vanhus saadaan ohjattua turvaan. Mutta usein hoitaja ei ennätä paikalle niin nopeasti. Poliisi mukaan hälytystehtäviä tällaisissa tapauksissa on enenevästi. Teknologia ei korvaa ihmishoitajaa.

  Muistisairauden edetessä palvelutarve kasvaa Muistisairaiden määrä kasvaa Suomessa. Uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 23 000. Kotihoidon piiriin päästessään asiakkaiden kognitiivinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky on aiempaa heikompi. Omaisten huolehtiminen muistisairaista on välttämätöntä. Mutta miten ne muistisairaat pärjäävät, joilla ei ole omaisia?

  Varallisuus ja hoiva Tulevaisuudessa vanhusten omaa varallisuutta käytetään hoivassa enenevästi. Monen mielestä se on väistämätöntä. Jos on varaa maksaa niin silloin voisi käyttää edes jonkun osuuden varallisuudesta oman hyvinvoinnin eteen. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee kuitenkin täysimääräisesti huolehtia varattomista vanhuksista. Se on ihmisarvon mitta.