Tekstit

Tuetaanko Suomessa syöpäpotilaita riittävästi?

Kuva
  Tuetaanko Suomessa syöpäpotilaita riittävästi? Tutkimus paljasti äskettäin että Suomi antaa syöpäpotilaiden kuolla muita Pohjoismaita aiemmin. Hoitoon ei pääse ajoissa. Tämä fakta oli myös lähisukulaiseni kohdalla. Tutkimuksiin pääsyä piti odottaa monta kuukautta. Syövän toteamisesta leikkaukseen hän pääsi kuuden kuukauden kuluttua. Syöpä kuului niihin kaikkein vaikeimpiin, josta selviäminen edellytti aikaista toteamista ja hoitoon pääsyä. Se oli suuri tragedia perheemme kohdalla. Hyvinvointivaltio on alkanut rappeutumaan paljon aikaisemmin kuin olemme huomanneet.

Hyvinvointivaltio murenemassa

Kuva
  Hyvinvointivaltio murenemassa   Hallitus haluaa leikata hyvinvointialueiden rahoituksesta 66 miljoonaa euroa 2027 ja peräti 390 miljoonaa euroa vuonna 2029. Erityisesti kasvavilta alueilta kuten Helsingistä ja muilta suurilta kasvavilta alueilta leikataan. Mihin muuhun se voi johtaa kuin ihmisten lakisääteisten hyvinvointipalveluiden murenemiseen?

Yhteisöllisessä asumisessa liian huonokuntoisia vanhuksia

Kuva
  Yhteisölliseen asumiseen liian huonokuntoisia vanhuksia? Monisairaat hauraat vanhukset tarvitsisivat ympärivuorokautista hoivaa. Yhteisöllinen asuminen on tarkoitettu heille, jotka eivät pärjää enää yksin kotona, mutta eivät hyvinvointialueiden kriteerien mukaan tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Turvallisuus ei ole taattu, jos liian huonokuntoinen otetaan yhteisölliseen asumiseen. Säästösyyt eivät saa mennä turvallisuuden edelle! Yhteisöllisen asumisen lähtökohta on, että ihminen voi tilata erilaisia palveluja kotiinsa. Hauras vanhus ei siihen pysty.

Kun helle uuvuttaa: Tunnista ikäihmisen lämpöuupumuksen vaaranmerkit ajoissa

Kuva
  Kun helle uuvuttaa: Tunnista ikäihmisen lämpöuupumuksen vaaranmerkit ajoissa Kesän lämpimät päivät ovat monelle odotettua aikaa, mutta ikäihmiselle pitkittynyt hellejakso voi olla vakava terveysriski. Vanhetessamme kehomme kyky säädellä lämpötilaa heikkenee, eikä janon tunne enää varoita kuivumisesta yhtä tehokkaasti kuin ennen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan helteen aiheuttamat terveyshaitat lisääntyvät merkittävästi, kun asunnot eivät enää viilene öisin. Tämän vuoksi ikäihmisen uupumista helteellä ei pitäisi koskaan kuitata pelkkänä ”kesäväsymyksenä”. Lämpöuupumus on hoitamattomana vaarallisen lämpöhalvauksen esiaste. Omaisena tai hoitajana sinun on tärkeää tuntea oireet ja tietää, miten toimia. Miten helleuupumus oireilee ikäihmisellä? Ikääntyneellä lämpöuupumuksen oireet voivat hiipiä salakavalasti usean tunnin tai päivän aikana. Merkit eivät aina ole fyysisesti ilmeisiä, vaan ne voivat näkyä myös käytöksessä. Kiinnitä huomiota näihin hälytysmer...

Hoivakodeissa asuu paljon väestöä mutta saa paikan liian myöhään

Kuva
  Hoivakodeissa asuu paljon väestöä Suomessa yli 50 000 ikääntynyttä on palveluasumisen piirissä, ja heistä yli 90 prosenttia on hoivakodissa, jossa on henkilöstöä töissä myös yöaikaan. Asumisaika on lyhentynyt koska hoivakotipaikan saa nykyään myöhäisemmässä vaiheessa. Aivan liian moni joutuu odottamaan liian pitkään tarvitsemaansa hoivakotipaikkaa. On tärkeää että hoivan laatu ja henkilöstömitoitus on oikea!

Kristilliset arvot korostuvat vanhuudessa

Kuva
  Kristilliset arvot korostuvat vanhuudessa Moni vanhus haluaa kristillisi ä asioita kuten lukea raamattua, laulaa ja lausua iltarukouksen. Kristillisille vanhuspalveluille on kysyntää. Seurakuntayhteyden säilyttäminen on monille tärkeää vaikka asuisi hoitokodissa.  Jumala antaa turvaa!

DIGITALISAATIO JA TEKOÄLY

Kuva
  DIGITALISAATIO JA TEKOÄLY Tutkimusten mukaan jopa 44 prosenttia tämän hetken työvoimasta tarvitsee uudelleenkoulutusta esimerkiksi tekoälyn, data-analytiikan ja kyberturvan alueilla. Nämä ovat taitoja, jotka ratkaisevat, kuka tulevaisuudessa pärjää. Olen skeptinen siihen ovatko nämä taidot oleellisia vanhustenhoidossa. Varsinkin jos tekoäly tulevaisuudessa kykenee inhimillisen kaltaiseen päättelyyn, pelkään että päättely saattaa olla kohtalokasta. On syytä olla huolissaan.

Mitä kun teknologia ei toimi eikä vanhus osaa käyttää sitä?

Kuva
  Mitä kun teknologia ei toimi eikä vanhus osaa käyttää sitä? Saimme lukea taannoin, että vanhus hälytti huoneessaan turvarannekkeensa kautta 11 kertaa apua tunnin aikana, mutta kukaan ei kuullut. Hoivakodin puhelimet olivat pois päältä, ja vanhus kuoli yksin apua saamatta. Tässä kyseessä oli laiminlyönti hoitajien puolelta. Paitsi henkilökunnan välinpitämättömyys teknologiaa ja hyvää hoitoa kohtaan, teknologia saattaa pettää. Ranneke saattaa lakata toimimasta ja videoyhteys pettää. Teknologiaan ei tule luottaa liiaksi.

Vanhusten kuntoutus kannattaa

Kuva
  Vanhusten kuntoutus kannattaa Säästöjen vuoksi vanhusten kuntoutuksesta on monasti luovuttu vaikka kuntoutus toisi ja säilyttäisi toimintakykyä pärjätä kotona. Liikuntakyky ja yleiskunto voi heikentyä vanhuksilla monesta syystä mutta lihakset vahvistuvat, kun niitä käytetään.Sairaalaan joutuminen heikentää lähes aina liikuntakykyä. Jos liikuntakyky on ollut heikko jo sairaalan joutuessa, saattaa se heikentyä parissa viikossa niin, että kotona itsenäisesti pärjääminen ei ole enää mahdollista. Kuntoutuminen on mahdollista jos vanhus itse on motivoitunut!

Auttaisivatko yhdistykset kotihoidossa?

Kuva
  Auttaisivatko yhdistykset kotihoidossa? Taas yksi uusi avaus. Yhdistykset kotihoidon avuksi. Kannattaa muistaa että tällöin myönnetään yhteiskunnan pienempi vastuu. Saattaa auttaa kun kotitalousvähennystä voitaisiin käyttää laajemmin. Entä varattomat vanhukset? Miten heidän käy?

Hoitajia on oltava riittävästi hoivakodeissa mutta onko?

Kuva
  Hoitajia oltava riittävästi Hoivakotien tilanne on vain huonontunut. Hoitajia olisi oltava hoidettavien tarpeisiin nähden riittävästi. Näin ei ole. Omavalvontahan ei toimi jos hoitokotien toiminta on pielessä. Puutteita ei ole korjattu. On selvää että riippumatonta valvontaa tarvitaan omavalvonnan lisäksi. Mikä on pielessä? Hallituksella olisi valta suunnata hoitajia vanhustenhoitoon muttei se niin tee.

RANNEKE EI PELASTA VANHUSTA

Kuva
  RANNEKE EI PELASTA VANHUSTA Vanhus kuoli hoivakodissa Espoossa, koska henkilökunnan hälytyspuhelimien akut olivat loppu. Voi vain kuvitella mikä hätä vanhuksella oli hänen hälyttäessään apua hälytysrannekkeellaan 11 kertaa tunnin aikana. Hälytyksiin ei reagoitu. Niitä ei kuultu. Kyseessä oli vakava laiminlyönti. Teknologia ei toimi mikäli ihminen ei ole ajan tasalla. 

Miten sinä ikäihminen voit vaikuttaa omaan ja muiden arkeen?

Kuva
  Miten voit vaikuttaa omaan ja muiden arkeen? Pidä seuraavista kiinni:  Päätäntävalta omista asioista:  Osallistu aktiivisesti hoitoasi koskevaan keskusteluun ja ilmaise omat toiveesi ja arvosi rohkeasti. Kokemustiedon jakaminen:  Sinulla on vuosikymmenten viisaus. Tarinoiden ja taitojen jakaminen nuoremmille sukupolville on merkittävä kulttuuriteko. Yhteisöllinen aktiivisuus:  Pienikin osallistuminen, kuten asukastoimikunnan kokoukset tai naapurin tervehtiminen, muovaa elinympäristöäsi. Digitaalinen osallisuus:  Opettelemalla digitaalisia taitoja pysyt kiinni yhteiskunnan palveluissa ja keskusteluissa.

Tuolijumppahetki päiväohjelmaan

Kuva
  Tuolijumppahetki ikäihmisen päiväohjelmaan Tuolijumppa , joka vilkastuttaa verenkiertoa ja pitää nivelet joustavina.  Sen voi tehdä vaikka uutisia katsoessa! 5 minuutin hyvän mielen tuolijumppa: Nilkkojen pyörittely:  Nosta jalat hieman irti lattiasta ja pyörittele nilkkoja molempiin suuntiin. Tämä parantaa tasapainoa ja laskee turvotusta. Polven ojennukset:  Suorista vuorotellen oikea ja vasen jalka eteen. Tunne jännitys reisissä – ne ovat tärkeimmät lihakset tuolilta nousemiseen. Hartiapyöritykset:  Nosta hartiat korviin ja rullaa ne rennosti taakse. Toista muutaman kerran avataksesi rintakehää ja parantaaksesi ryhtiä. Käsien kurotukset:  Kurkota kohti kattoa vuorokäsin, kuin poimisit omenoita puusta. Tämä venyttää kylkiä ja parantaa hengitystä. Marssi istuen:  Nosta polvia vuorotellen reippaasti ylös ja anna käsien heilua mukana. Saat sykkeen nousemaan lempeästi. Liike on lääkettä.

Muutokset ja mielenterveys

Kuva
  Muutokset ja mielenterveys Ikääntyminen tuo mukanaan monia muutoksia, jotka voivat koetella mielen joustavuutta. Vaikka elämänkokemus antaa usein perspektiiviä, tietyt haasteet ovat ikäihmisten keskuudessa erityisen yleisiä: Näkymätön masennus:  Jopa kolmannes ikäihmisistä kärsii jonkinasteisista mielenterveyshäiriöistä. Masennus jää kuitenkin usein tunnistamatta, sillä sen oireet – kuten väsymys tai ruokahaluttomuus – saatetaan virheellisesti kuitata pelkkänä vanhenemisena tai sekoittaa muistisairauteen. Yksinäisyyden kierre:  Lähipiirin kaventuminen, puolison menetys ja sosiaalisen roolin muuttuminen eläkkeellä altistavat yksinäisyydelle, joka on suora riskitekijä masennukselle ja jopa fyysisille sairauksille. Ahdistuneisuus:  Terveyden heikkeneminen ja tulevaisuuden pelko voivat aiheuttaa jatkuvaa huolta, joka rajoittaa arjen toimintakykyä. Ystävien merkitys mielenterveyden ylläpidossa on valtava.

Vapaaehtoistyö – Pieni hetki sinulle, suuri merkitys vanhukselle

Kuva
  Vapaaehtoistyö – Pieni hetki sinulle, suuri merkitys vanhukselle Vapaaehtoistyö vanhusten parissa on yksi helpoimmista tavoista tehdä hyvää. Se ei vaadi erityistaitoja –  oma persoona ja läsnäolo  riittävät. Vapaaehtoisena voit olla se kirkas hetki päivässä, joka katkaisee yksinäisyyden. Olipa kyseessä lyhyt ulkoilulenkki, juttutuokio kahvikupin äärellä tai lehden luku, avullasi on suora vaikutus ikäihmisen elämänlaatuun. Samalla saat itsekin uusia näkökulmia ja lämpimiä kohtaamisia. Kuten Punainen Risti toteaa, ystävän merkitys on korvaamaton. Ryhdy vapaaehtoiseksi ja anna palanen ajastasi – se on arvokkain lahja, jonka voit antaa.

Hyvä mieli on vanhuuden tärkein voimavara

Kuva
  Hyvä mieli on vanhuuden tärkein voimavara Vanhustyössä ja arjessa ikäihmisten kanssa keskitytään usein fyysiseen terveyteen ja turvallisuuteen. M utta m iksi hyvä mieli on niin kriittinen? Terveyden tukipilari:  Tutkimukset osoittavat, että elämänilo ja positiivinen vire vahvistavat vastustuskykyä ja voivat jopa nopeuttaa toipumista sairauksista. Mielenterveystalon mukaan mielen hyvinvointi on keskeinen osa kokonaisterveyttä. Toimintakyvyn ylläpito:  Kun mieli on virkeä, kynnys lähteä liikkeelle, osallistua ja harrastaa madaltuu. Sosiaalinen aktiivisuus ehkäisee tutkitusti yksinäisyyttä ja masennusta. Elämänlaatu tässä ja nyt:  Vanhuus ei ole vain odottamista, vaan elämänvaihe, jossa on lupa nauttia. Pienet hetket – kuppi hyvää kahvia, tuttu laulu tai nauru ystävän kanssa – ovat arvokkaita tekoja hyvän mielen eteen.

Tärkeät sosiaaliset kontaktit

Kuva
  Tärkeät sosiaaliset kontaktit Tutkimusten mukaan v ähäiset sosiaaliset kontaktit voivat kiihdyttää ikääntyneiden henkisten toimintojen heikkenemistä silloinkin, kun ihminen ei itse koe olevansa yksinäinen. Yksinäisyys on yhteydessä iäkkäiden ihmisten muistiin, kielellisiin toimintoihin ja ongelmanratkaisukykyyn. Vanhuksen eristäytyminen saattaa aiheuttaa nopeaa kognitiivista heikentymistä. Eristäytyminen rasittaa aivoja. Voisi luulla että vain informaatiotulva rasittaa mutta tutkimusten mukaan myös eristäytyminen rasittaa aivoja yhtä lailla.

Mihin tekoälyä käytetään vanhustenhoidossa?

Kuva
  Mihin tekoälyä käytetään vanhustenhoidossa? EU:n uusi tekoälyasetus mahdollistaa potilaiden riskitekijöiden etsimisen datasta. Siksi tekoälyä voidaan käyttää ajansäästäjänä etsittäessä tietoa useista lähteistä. Palvelutarpeen arvioinnissa se on tämän päivän työkalu. Päätökset tekevät ammattilaiset Myös virtuaalikirjuria käytetään. Se on tapa säästää kodinhoitajien aikaa kirjaamiselta asiakastyöhön. Tekoäly palvelee siis enimmäkseen vanhustenhoidon henkilöstöä.

Vanhuksilla on kärsivällisyyden kyky

Kuva
  Vanhuksilla on kärsivällisyyden kyky Vanhusten psykologinen kestävyys auttaa heitä selviytymään vaikeuksista. Odottaminen on luonnollista vaikka tylsää. Nuoret eivät ole tottuneet odottamaan digitaalisessa maailmassa mutta vanhukset ovat. Kärsivällisyys on avaintekijä psykologisessa kestävyydessä. Siksi vanhat sukupolvet ovat kestävämpiä. He tietävät että pettymyksetkin kuuluvat elämään. Luopuminenkin on väistämätöntä.