Vanhustenhoidon harharetket

  Vanhuksilla on kärsivällisyyden kyky Vanhusten psykologinen kestävyys auttaa heitä selviytymään vaikeuksista. Odottaminen on luonnollista vaikka tylsää. Nuoret eivät ole tottuneet odottamaan digitaalisessa maailmassa mutta vanhukset ovat. Kärsivällisyys on avaintekijä psykologisessa kestävyydessä. Siksi vanhat sukupolvet ovat kestävämpiä. He tietävät että pettymyksetkin kuuluvat elämään. Luopuminenkin on väistämätöntä.

  Karmeita otsikoita hoivalaitoksista " Hoitajat riuhtoivat 70-vuotiasta muistisairasta, penkoivat huoneen ja söivät joulusuklaat – tyttäret näkivät kaiken”. Selkäpiitä karmii kun tällaista lukee. Tämä tapaus tuli onnekkaasti ilmi mutta kuinkahan monta tapausta ei koskaan paljastu. Sukulaiseni sanoi vielä eläessään eräässä yksikössä omasta kaltoinkohtelukokemuksestaan ”ei kannata valittaa, kosto vain seuraa”. Emme siis valittaneet vaikka tarjouduin viemään asiaa eteenpäin. Hoitolaitosten omavalvonta ei todellakaan riitä eikä toimi.

  Tekoäly ei pysty parantamaan vanhusten elämää Tekoäly ei ole pystynyt parantamaan vanhusten asemaa. Tavalliset ihmiset saati vanhukset itse eivät sitä kehitä eikä tekoäly -bisnestä kiinnosta ruohonjuuritason parannukset. Teknojättien hallussa oleva kehitystoiminta ei vaivaannu kehitystyöhön koska hauraita vanhuksia pidetään marginaaleina bisneksen kannalta.

  Onko vuorokausirytmisi tasapainossa? Säännöllisellä vuorokauden u nirytmillä tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin ihminen noudattaa samoja nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja. Säännöllinen rytmi on tärkeää, koska poikkeaminen aiheuttaa muita todennäköisemmin sydän- ja verisuonitau tia , ylipaino a , muistisairau tta sekä mielenterveysongelm ia. Mitä enemmän unirytmistä poikkeaa, sitä enemmän riskit lisääntyvät. Vuorokausikiertoa noudattavan sisäinen kello ohjaa kehon toimintoja, kuten hereillä ja unessa vietetyn ajan kiertoa, hormonaalisia prosesseja, aineenvaihduntaa, verenkiertoa, vastustuskykyä, ruokahalua ja mielentilaa. Esimerkiksi myöhään valvominen saattaa vaikuttaa hormonitasoihin.

  Köytetäänkö minut vanhana vöihin? Julkisuudessa uutisoitiin taannoin että alzheimerin tautia sairastanut vanhus oli sidottu tuoliin. Hän oli sidottu siksi ettei yksikössä ollut riittävästi henkilökuntaa. Tällainen uutinen saa pelkäämään vanhuutta. Miten minun ja läheisieni käy kun todennäköisyys joutua hoitokotiin on suuri elämän loppuvaiheessa?

  Ovihälytin ja muistisairaus Tietyssä muistisairauden vaiheessa on suuri riski että muistisairas henkilö lähtee kodista harhailemaan ulos. Erityisesti talvella tämä voi olla vaarallista jos jalassa on pelkät tohvelit ja henkilö on ilman päällysvaatteita. Ulko-oveen asennettava ovihälytin kertoo, että ovesta on kuljettu. Jos hoitaja pääsee tarkastamaan tilanteen nopeasti, vanhus saadaan ohjattua turvaan. Mutta usein hoitaja ei ennätä paikalle niin nopeasti. Poliisi mukaan hälytystehtäviä tällaisissa tapauksissa on enenevästi. Teknologia ei korvaa ihmishoitajaa.

  Muistisairauden edetessä palvelutarve kasvaa Muistisairaiden määrä kasvaa Suomessa. Uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 23 000. Kotihoidon piiriin päästessään asiakkaiden kognitiivinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky on aiempaa heikompi. Omaisten huolehtiminen muistisairaista on välttämätöntä. Mutta miten ne muistisairaat pärjäävät, joilla ei ole omaisia?

  Varallisuus ja hoiva Tulevaisuudessa vanhusten omaa varallisuutta käytetään hoivassa enenevästi. Monen mielestä se on väistämätöntä. Jos on varaa maksaa niin silloin voisi käyttää edes jonkun osuuden varallisuudesta oman hyvinvoinnin eteen. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee kuitenkin täysimääräisesti huolehtia varattomista vanhuksista. Se on ihmisarvon mitta. 

  Ihanko oikeasti etätyötä perustellaan vanhusten hoidossa? Hyvinvointialueet perustelevat säästöjä vanhusten hoidossakin työn tehostamisella ja etäpalvelujen lisäämisellä, joiden luvataan korvaavan hoitajien irtisanomiset. Kyllä on aikoihin eletty! Haluaisitko rakkaan vanhempasi olevan etähoitajan armoilla mikäli isäsi tai äitisi tarvitsisi päivittäistä apua? Miksi ikääntyneiden palveluita vähennetään nyt , kun vanhusten ja pitkäikäisten määrä kasvaa?  Etätyön tuoma muutos tulee näkymään yhä enemmän kurjistumisena vanhojen ihmisten arjessa.

Vanhusten aivot ja ikääntyminen Tutkimusten mukaan varhainen ikääntyminen tapahtuu ihmisellä 66–83 vuoden ikäisinä ja myöhäinen ikääntyminen yli 83 vuotiaana. Näissä vanhuuden vaiheissa tapahtuu yhteyksien heikentyminen erityisesti aivojen valkeassa aineessa. Varhainen ikääntyminen alkaa noin 66 vuoden iässä ja myöhäinen ikääntyminen noin 83 vuoden kohdalla. Näissä vaiheissa aivojen kokonaisrakenne alkaa hajota. Silti monet yli 83 vuotiaat ovat teräviä aivoiltaan. Ikääntyminen tapahtuu hyvin yksilöllisesti.

  Vanhukset eivät halua olla vaivaksi Vaikka sydämestä ottaisi niin silti useat vanhukset eivät hevin kutsu ambulanssia yöaikaan. 112 numeroon voi soittaa koska tahansa yöllä. Silti yöt sinnitellään. Ja kaikkein mieluiten pärjätään kotona kun ensiapua on saatu. Ettei olisi vaivaksi.

  Hoiva on kaunista oikein toteutuessaan Vanhuus on arvokasta tässä ja nyt. Aikaa ei ole hukattavaksi. Toteutuessaan oikein hoiva on kaunista. Vanhus tarvitsee ennen kaikkea lämpöä, huolenpitoa ja turvaa. Hoiva on inhimillisen vanhuuden ydin. Usein vaaditaan asennemuutosta terveydenhoidossa, hoitolaitoksissa ja omaishoidossakin, jotta hoiva näyttäytyisi kauniina!

  Varaudutaanko sotaan tosissaan alueilla? Ukrainan sota ja epävarma maailman tilanne ovat herättäneet muun muassa sotasairaaloiden perustamisen tarpeen. Nyt investoidaan sairaaloiden maanalaisiin tiloihin ja tilojen siirrettävyyteen. Alueet alkaa kouluttamaan henkilöstöään toimimaan sotatilanteessa. Mihin tämä maailma on menossa?

  Nukutko hyvin? Huonosti nukkuvien ihmisten aivot näyttävät vanhemmilta kuin ovatkaan tutkimuste n mukaan .  T ätä voi selittää muun muassa univajeen aiheuttama matala-asteinen tulehdus elimistössä.  N ukkumistottumukset ja huono uni  voivat vaikuttaa muistisairauden kehittymiseen. Huono uni voi johtua monesta tekijästä. Stressi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Tai fyysiset syyt kuten uniapnea ja huono hengittäminen estävät hyvää unta.