Vanhustenhoidon harharetket

  VANHUKSEN TOIMIVA ARKI Vanhuksen toimivan arjen tukeminen edellyttää, että kaikki asianosaiset tietävät, millainen vanhuksen arki on ja miten hänen toimijuuttaan voidaan tukea eri tilanteissa. Esimerkiksi, mitä se edellyttää, että muistisairas iäkäs saa palvelua, joka tukee omannäköistä ja turvallista elämää. Mediasta luemme ja lähipiiristä valitettavasti tiedämme jatkuvasti tapauksista, joissa muistisairaat eivät saa tarvitsemiaan vanhuspalveluita riittävästi. Omaiset usein oman työnsä ohella koettavat paikata tilanteet. Psykologisesti vanhuus merkitsee luopumista tai sopeutumista mutta myös elämän mukanaan tuomia muistoja ja tyytyväisyyttä. Monet t ämän päivän vanhukset ovat hyväkuntoisempia ja terveempiä kuin aikaisempi sukupolvi ja he ovat tottuneet ilmaisemaan omia henkilökohtaisia tavoitteitaan ja tarpeitaan. T oimintakyvyn rapistuessa ja vakavampien sairauksien tullessa useimmat kuitenkin tarvitsevat asioidensa ajajia ja puolestapuhujia.

  EETTINEN VANHUSTEN HOITO? Eettinen vanhuksista huolehtiminen edellyttää yhteistoimintaa ja verkosto-osaamista vanhustyön ammattilaisten, eri yhteisöjen ja omaisten kesken. Omaiset hoitavat tänä päivänä vanhuksensa mutta tilanne on huono jos omaisia ei ole Vanhustyön johtamisen tulisi korostaa yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysalalla, jotta vanhusten eettinen hoito olisi mahdollista myös sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien vanhusten kohdalla, joilla ei ole omaisia vaatimassa parempaa kohtelua. Parhaimmillaan verkostoon kuuluvat voi si vat rakenta a yhdessä parempaa vuorovaikutusta ja eettistä hoivaa .

  VANHUSPOLITIIKKAA V anhustenhoidon toimintakäyt ä nnöt ja työntekijöiden sekä muiden asianosaisten mahdollisuudet toimia ovat sidoksissa vanhuspolitiikkaan ja organisaatioiden tapaan toimia. Yhteiskunnan ajattelumallit vaikuttavat siihen, miten vanhustenhoito ja palvelut rakennetaan, millainen hoito on riittävää, kuinka paljon ja millaisia palveluita tarvitaan sekä miten tarvittavat palvelut kohdennetaan. Kuitenkin jokainen vanhu ksen kanssa toimija voi omalla panoksellaan edistää paremmin toimimista ja lisätä iäkkäiden hyvinvointi a . Verkoston potentiaalilla toimintakulttuuria voi muuttaa huomattavasti. Vanhustenhoidon toimintakulttuurin uudistaminen edellyttää toiminnan taustalla olevien käsitysten ja ajattelumallien tarkastelua. Tällöin vanhustyöhön osallistuvat joutu vat oman mukavuusalueensa ulkopuolelle mutta se on välttämätön edellytys uusille ajattelumalleille ja uudistusten tekemiselle. Ajattelumallit näkyvät teoissa. Ajattelumallit ja käsitykset määrittä...

  HALUATKO HUOLEHTIA IÄKKÄISTÄ LÄHEISISTÄSI? Halusimme tai emme, ikäihmisistä huolehtiminen on meidän kaikkien vastuulla. Huolehdimme todennäköisesti omista vanhemmistamme, isovanhemmistamme, muista sukulaisistamme tai omista puolisoistamme jossain elämänvaiheessamme. Siksi emme voi työntää asiaa pois mielestämme ja ajatella, että asia kuuluu vain ammattimaiselle hoitohenkilökunnalle, joka huolehtii läheisistä vanhuksistamme aikanaan. Jokaisen meistä kannattaa miettiä miten vanhustenhoidon verkosto saadaan toimimaan parhaiten ja auttamaan kun avuntarve ilmenee. Vaikein tilanne on muodostunut niille yksinäisille ja sairaille vanhuksille, jotka eivät itse pysty hakemaan riittävää apua ja joilla ei ole tukiverkostoa ympärillään. K otihoidossa vanhustyöntekijä saattaa olla ainoa ihmiskontakti vanhukselle. Oma havaintoni seuratessani vanh usten hoitoa on, että käytännön vanhushoidossa a senteet ja ajattelumallit työntekijöillä vaihtelivat sen suhteen mi tä he käsittävät työnsä s...