Vanhustenhoidon harharetket

  Iäkkäät ovat eriarvoisessa asemassa kotihoidossa Maassamme eri alueiden vanhukset saavat varsinaisia kotihoidon käyntejä eriarvoisesti. Alueilla olisi THL:n mukaan hyvä miettiä, mistä nämä erot ovat syntyneet, ja tarvittaisiinko kotihoitoon lisää resursseja. Kotihoidon työntekijät ovat yhä useammin yhteydessä vanhuksiin etänä esimerkiksi videoyhteyksin.Jos kotihoidon palveluista säästetään, raskaampien ja kalliimpien palveluiden käyttö lisääntyy, kun kotona sattuu kaatumisia. Tällainen säästö saattaa johtaa pitkiinkin sairaalajaksoihin.

  Miksi etähoiva yleistyy ? Julkisesti järjestettyä kotihoitoa saavien ihmisten kokonaismäärä on Suomessa laskussa jo kolmatta vuotta peräkkäin, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. THL:n mukaan et äkontaktien määrä kasvoi vuonna 2024 noin viidenneksen edellisvuodesta.  Jopa muistisairaille tehdää n etäkontakteja vaikkei se ei sovi heille ollenkaan. Eihän muistisairas muista olla videoyhteydessä tai kertoa puhelimessa asioita josko edes osaa käyttää laitteita. Tässä ei todellakaan mennä järki edellä!

  Olisiko sinusta ympärivuorokautiseksi vanhempasi hoitajaksi? Oletko jo joutunut ottamaan enemmän vastuuta ikääntyvistä vanhemmistasi ja aiot hoitaa heidät loppuun saakka? Olisit siis kolmessa vuorossa ja muu ansiotyö olisi hankalaa. Vanhustenhoito on raskasta työtä, jatkuvaa vahtimista ja avustamista. Olisiko sinulla edes riittävää koulutusta ja tietoa? Siinäpä kysymyksiä mietittäväksi. Varsinkin jos on vielä oma perhe ja pienet lapset hoidettavana. Tähän suuntaan selvästi yhteiskunta kuitenkin asiaa ajaa.

  Yhteisöllisyyden pitäisi lisätä kanssakäymistä Yhteisöllisyydessä pitäisi olla mahdollista säilyttää oma yksityisyys, mutta tarjolla olisi ystäviä, kavereita, joiden kanssa seurustella, vaihtaa ajatuksia, käydä kävelyllä tai kaupoilla. Tarjolla olisi myös turvaa, jota yksin asuvilta puuttuu. Vanhustenhoidossa yhteisöllistä asumista on tarjottu henkilöille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Kyse ei enää ole yhteisöllisyydestä. Hyväkuntoisempien tulisi päästä tähän asumismuotoon kohtuullisin kustannuksin.

  Tutkimukset osoittavat ihmisten pelkäävän vanhenemista Yksinäisyys pelottaa monia eniten vanhenemisessa. Compass Group Suomen tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista uskoo merkittävä osan vanhuksista elävän viiden vuoden kuluttua kokonaan ilman fyysisiä sosiaalisia kohtaamisia. 85 prosenttia uskoo, että vanhusten aliravitsemus kotona aiheuttaa erilaisia ongelmia ja lisäpalveluiden tarvetta. Mitä voimme tehdä estääksemme tämän skenaarion? Meneekö teknologiausko liian pitkälle?

  Kaikki vanhat ihmiset eivät halua puhua tunteistaan Tunteita puhuminen saattaa olla vaikeaa. Veljenikään ei puhunut lähestyvästä kuolemastaan kenenkään kanssa. Hän ei myöskään valittanut. Monesti on harmillista jos puoliso ei puhu. Vielä harmillsempaa on jos hän valittaa koko ajan. Tunteiden lakaiseminen maton alle tuntuu h elpommalta. Tunteet kuitenkin ovat läsnä ja voi helpottaa puhua asioista su o raan.

  Syöpä hoitoja jätetään väliin rahan puutteen takia Tuntuu hullulta hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset. Ikään kuin loukkaukselta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia kohtaan. Jos ei ole rahaa, hoitoja lykätään. Se voi maksaa hengen. M aksukattojen omavastuiden nousu vaikuttaa tutkimusten mukaan.