Vanhustenhoidon harharetket

  Muistisairauden edetessä palvelutarve kasvaa Muistisairaiden määrä kasvaa Suomessa. Uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 23 000. Kotihoidon piiriin päästessään asiakkaiden kognitiivinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky on aiempaa heikompi. Omaisten huolehtiminen muistisairaista on välttämätöntä. Mutta miten ne muistisairaat pärjäävät, joilla ei ole omaisia?

  Varallisuus ja hoiva Tulevaisuudessa vanhusten omaa varallisuutta käytetään hoivassa enenevästi. Monen mielestä se on väistämätöntä. Jos on varaa maksaa niin silloin voisi käyttää edes jonkun osuuden varallisuudesta oman hyvinvoinnin eteen. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee kuitenkin täysimääräisesti huolehtia varattomista vanhuksista. Se on ihmisarvon mitta. 

  Ihanko oikeasti etätyötä perustellaan vanhusten hoidossa? Hyvinvointialueet perustelevat säästöjä vanhusten hoidossakin työn tehostamisella ja etäpalvelujen lisäämisellä, joiden luvataan korvaavan hoitajien irtisanomiset. Kyllä on aikoihin eletty! Haluaisitko rakkaan vanhempasi olevan etähoitajan armoilla mikäli isäsi tai äitisi tarvitsisi päivittäistä apua? Miksi ikääntyneiden palveluita vähennetään nyt , kun vanhusten ja pitkäikäisten määrä kasvaa?  Etätyön tuoma muutos tulee näkymään yhä enemmän kurjistumisena vanhojen ihmisten arjessa.

Vanhusten aivot ja ikääntyminen Tutkimusten mukaan varhainen ikääntyminen tapahtuu ihmisellä 66–83 vuoden ikäisinä ja myöhäinen ikääntyminen yli 83 vuotiaana. Näissä vanhuuden vaiheissa tapahtuu yhteyksien heikentyminen erityisesti aivojen valkeassa aineessa. Varhainen ikääntyminen alkaa noin 66 vuoden iässä ja myöhäinen ikääntyminen noin 83 vuoden kohdalla. Näissä vaiheissa aivojen kokonaisrakenne alkaa hajota. Silti monet yli 83 vuotiaat ovat teräviä aivoiltaan. Ikääntyminen tapahtuu hyvin yksilöllisesti.