Vanhustenhoidon harharetket

  Pitkäaikaishoitoon siirtyminen ajoittuu lähelle kuolemaa On huono asia että hoitoon pääsyn kriteerejä on kiristetty. Se tarkoittaa vanhusten huonompaa kuntoa hoivaan päästessä. Sekä kotona asuvat että hoivakotien asukkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia. Monet ovat muistisairaita joka tuo erityistä huolta siitä kuinka kotona pärjätään. Monesti iäkäs puoliso hoitaa huonokuntoista puolisoaan jaksamisensa äärirajoilla. Kovat arvot yhteiskunnassa ja politiikassa ovat johtaneet tähän. Vanhustenhoidon kriisi on unohtunut juhlapuheistakin!

  ONKO VANHUSTENHOIDON HENKILÖSTÖN KIELITAITOVAATIMUKSET AJANTASALLA? Hoitohenkilökunnan kielitaitovaatimuksista keskustellaan. Esimerkiksi Aasiasta on tullut Suomeen henkilökuntaa. Kullakin tulisi olla tehtäviinsä nähden riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Oikeuden harjoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattia myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Kun henkilökunnasta on pulaa myös kielitaitovaatimuksista tulisi joustaa. Avustavissa tehtävissä pitäisi riittää ystävällisyys ja halu kommunikoida. Mutta vastuuhenkilöillä vuorokohtaisesti tulisi olla täydellinen kielitaso ja ymmärrys.

  PITÄÄKÖ VANHUSTEN LUOTTAA ROBOTTEIHIN? Lapset luottavat robotteihin. Näin uutisoi Computers in human behavior lehti. Jos robotti on luotettava lapset pitivät tutkimuksessa siitä enemmän kuin ihmisestä. Koneen neuvoja noudatettiin. Entä miten olisi vanhusten kohdalla. Olisi mielenkiintoista toistaa sama tutkimusasetelma iäkkäiden kanssa. Tulokset voisivat olla toisenlaisia.

  Omalääkärimallia suositellaan vanhuksille Omalääkäri olisi vastuussa ikääntyneen hoitosuunnitelmasta, hoidosta ja lääkityksestä. Kuuostaa järkevälle. Miksi näin ei toimita vaikka mallin sanotaan tuovan säästöäkin? Potilaan historia tulisi tuntea. Se on välttämätön potilaan kannalta ja hyväksi myös lääkärin ammattitaidolle. Vanhusten asemaan kannattaa panostaa monesta syystä. Vanhukset päivystyksessä ja säilössä sairaalaosastoilla ei ole kenenkään etu.