Vanhustenhoidon harharetket

  Kenellä on varaa hankkia muistisairauden hidastamisen lääkkeet? Muistisairaudet koskettavat suoraan tai läheisenä yli miljoona suomalaista. Puolet omaishoitajista hoitaa muistisairasta läheistään. Alzheimerin tautiin on olemassa hidastavia biologisia lääkkeitä mutta niistä on hyötyä vain, jos ne saadaan käyttöön. Yhdysvalloissa lääkkeet etenevät käyttöön nopeammin kuin Suomessa ja muualla Euroopassa. Suomessakin niitä saa mutta maksavat kymmeniä tuhansia vuodessa. Tutkimukseen pitäisi satsata, niin diagnostiikkaan kuin lääkkeisiinkin. Potilaille lääkkeet ovat siis saavuttamattoman kalliita. Harva saanee niitä vielä vaikka uusi lääke hidastaa taudin etenemistä, ei ainoastaan helpota oireita.

  Iäkkäät ovat eriarvoisessa asemassa kotihoidossa Maassamme eri alueiden vanhukset saavat varsinaisia kotihoidon käyntejä eriarvoisesti. Alueilla olisi THL:n mukaan hyvä miettiä, mistä nämä erot ovat syntyneet, ja tarvittaisiinko kotihoitoon lisää resursseja. Kotihoidon työntekijät ovat yhä useammin yhteydessä vanhuksiin etänä esimerkiksi videoyhteyksin.Jos kotihoidon palveluista säästetään, raskaampien ja kalliimpien palveluiden käyttö lisääntyy, kun kotona sattuu kaatumisia. Tällainen säästö saattaa johtaa pitkiinkin sairaalajaksoihin.

  Miksi etähoiva yleistyy ? Julkisesti järjestettyä kotihoitoa saavien ihmisten kokonaismäärä on Suomessa laskussa jo kolmatta vuotta peräkkäin, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. THL:n mukaan et äkontaktien määrä kasvoi vuonna 2024 noin viidenneksen edellisvuodesta.  Jopa muistisairaille tehdää n etäkontakteja vaikkei se ei sovi heille ollenkaan. Eihän muistisairas muista olla videoyhteydessä tai kertoa puhelimessa asioita josko edes osaa käyttää laitteita. Tässä ei todellakaan mennä järki edellä!

  Olisiko sinusta ympärivuorokautiseksi vanhempasi hoitajaksi? Oletko jo joutunut ottamaan enemmän vastuuta ikääntyvistä vanhemmistasi ja aiot hoitaa heidät loppuun saakka? Olisit siis kolmessa vuorossa ja muu ansiotyö olisi hankalaa. Vanhustenhoito on raskasta työtä, jatkuvaa vahtimista ja avustamista. Olisiko sinulla edes riittävää koulutusta ja tietoa? Siinäpä kysymyksiä mietittäväksi. Varsinkin jos on vielä oma perhe ja pienet lapset hoidettavana. Tähän suuntaan selvästi yhteiskunta kuitenkin asiaa ajaa.

  Yhteisöllisyyden pitäisi lisätä kanssakäymistä Yhteisöllisyydessä pitäisi olla mahdollista säilyttää oma yksityisyys, mutta tarjolla olisi ystäviä, kavereita, joiden kanssa seurustella, vaihtaa ajatuksia, käydä kävelyllä tai kaupoilla. Tarjolla olisi myös turvaa, jota yksin asuvilta puuttuu. Vanhustenhoidossa yhteisöllistä asumista on tarjottu henkilöille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Kyse ei enää ole yhteisöllisyydestä. Hyväkuntoisempien tulisi päästä tähän asumismuotoon kohtuullisin kustannuksin.

  Tutkimukset osoittavat ihmisten pelkäävän vanhenemista Yksinäisyys pelottaa monia eniten vanhenemisessa. Compass Group Suomen tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista uskoo merkittävä osan vanhuksista elävän viiden vuoden kuluttua kokonaan ilman fyysisiä sosiaalisia kohtaamisia. 85 prosenttia uskoo, että vanhusten aliravitsemus kotona aiheuttaa erilaisia ongelmia ja lisäpalveluiden tarvetta. Mitä voimme tehdä estääksemme tämän skenaarion? Meneekö teknologiausko liian pitkälle?