Tekstit

Vanhusten hoivaa pitkitetään ja kyse on enää saattohoidosta

Kuva
  Vanhusten hoivaa pitkitetään  Monesti hoivassa on kyse asiantuntijoiden mukaan enää saattohoidosta. Ei olisi vielä 5 vuotta sitten uskonut että tällaisenkin uutisen saa lukea. Viimeistään nyt voi sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle. Tutkimuksen mukaan alueet pitkittävät vanhusten sijoittamista kalliiseen ympärivuorokautiseen hoivaan ja käyttävät ns. yhteisöllistä asumista sekä arviointijaksoja säästökeinoina. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee vasta siinä vaiheessa, kun vanhus on jo hyvin huonossa kunnossa. Kyse on siis saattohoidosta. Käytännössä näin toimittiin pari vuotta sitten oman veljenikin kohdalla. Ihmisarvo ei näytä olevan päättäjille se arvo joka ohjaisi toimintaa. Lain hengen mukaan ei toimita vaan mennään siitä mistä aita on matalin.

Miten tähän on tultu vanhusten hoidossa: henkilöstöpula mutta yt-neuvottelut?

Kuva
  Miten tähän on tultu vanhusten hoidossa: henkilöstöpula mutta yt-neuvottelut? Säästötavoitteet ovat miljoonia euroja hyvinvointialueilla ja käynnistetään yt-neuvotteluita. Lopputuloksena sadoille ammattilaisille potkut. Miten nykyinen hallitus kehtaa olla viheltämättä peliä poikki? Kyllä hallituspuolueiden arvot ovat muuttuneet kun siunaavat silmää räpäyttämättä vanhusten hoidon ja koko terveydenhoitomme alasajon. Työntekijät pelkäävät syystä työpaikkansa puolesta.

Monet vanhukset ovat digitaidottomia

Kuva
  Monet vanhukset ovat digitaidottomia Ei ihme ettei vanhukset aina halua käyttää teknologiaa. Vaaditaan salasanoja, PIN-koodeja ja ei saa avata linkkejä tai pitää käyttää qr-koodia. Tarvitaan luotettava sukulainen tai ystävä, joka auttaa digiviidakossa. Entä jos ei ole luotettavaa kontaktia?

Yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen ero

Kuva
  Yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen ero Monikaan ei tunne eroa yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välillä. Yhteisöllinen asuminen on palvelua, jossa vanhuksilla on omat asuntonsa. He vastaavat monista askareista kuten pyykinpesusta itse tai omaiset järjestävät tai ostavat palveluja. Hoitaja ei ole paikalla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vanhus asuu palvelukodissa, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden ja hoitoon kuuluu laajemmin palveluita. Yleisesti ottaen vain hyväkuntoinen vanhus pärjää yhteisöllisessä asumisessa.

Ikäsyrjintää?

Kuva
  Ikäsyrjintää? Vanhusasiavaltuutettu vaatii ikäsyrjinnän kitkemistä. Vanhusten kohdalla ikäsyrjintä näkyy perus- ja ihmisoikeuksien vaarantavien ilmiöiden taustalla. Tällaisia ilmiöitä ovat hoitopaikkojen riittä mättömyys , terveysongelmien hidas hoito ja digitalisaatio. Useat iäkkäiden oikeudet vaarantavat ongelmat olisivat vanhusasiavaltuutetun mukaan ratkaistavissa tai helpotettavissa suunnitelmallisella ikäsyrjinnän torjumisella. Harmi vain ettei hallitus panosta asiaan lainkaan.

Yksityisiä hoitopaikkoja on paljon muttei niitä käytetä

Kuva
  Yksityisiä hoitopaikkoja olisi Samaan aikaan kun hyvinvointialueet kamppailevat löytääkseen vanhuksille hoitopaikkoja, yksityisillä hoivafirmoilla on reilusti vapaita paikkoja.  Hyvinvointialueet sijoittavat vanhuksia liian usein kauas kotikunnista, koska läheltä ei ole löytynyt sopivia hoitopaikkoja. Vanhusten hoitopaikoista ei olisi pulaa, sillä yksityisillä firmoilla on reilusti vapaita paikkoja. Suurin osa hyvinvointialueista säästää, eivätkä ne mielellään osta yksityisiä palveluita. Harvalla vanhuksella on itse varaa maksaa asuminen yksityisessä hoivakodissa.

Kenellä on varaa hankkia muistisairauden hidastamisen lääkkeet?

Kuva
  Kenellä on varaa hankkia muistisairauden hidastamisen lääkkeet? Muistisairaudet koskettavat suoraan tai läheisenä yli miljoona suomalaista. Puolet omaishoitajista hoitaa muistisairasta läheistään. Alzheimerin tautiin on olemassa hidastavia biologisia lääkkeitä mutta niistä on hyötyä vain, jos ne saadaan käyttöön. Yhdysvalloissa lääkkeet etenevät käyttöön nopeammin kuin Suomessa ja muualla Euroopassa. Suomessakin niitä saa mutta maksavat kymmeniä tuhansia vuodessa. Tutkimukseen pitäisi satsata, niin diagnostiikkaan kuin lääkkeisiinkin. Potilaille lääkkeet ovat siis saavuttamattoman kalliita. Harva saanee niitä vielä vaikka uusi lääke hidastaa taudin etenemistä, ei ainoastaan helpota oireita.